Antti Kalliomaa
Yrittäjä, Rakennusneuvos
Kuntavaalit
“Espoo paras paikka asua”
Olen Espoon Haukilahdessa asuva rakennusmestari ja yrittäjä. Naimisissa, kahden aikuisen pojan isä ja yksi lastenlapsi. Politiikassa toimin Espoon rakennus-ja ympäristölautakunnan jäsenenä ja Espoon perussuomalaisten hallituksessa. Harrastukset golf, kalastus, mökkeily ja koiran kanssa lenkkeily.
Teemat
Yrittäminen ja kestävä talous
Yrittäjyys luo työpaikkoja ja tuo verotuloja Espooseen, joilla maksetaan toimivat palvelut. Kaupungin talous tulee perustua tulorahoitukseen ei holtittomaan velanottoon. Espoon tulorahoitus perustuu yrittäjien, työntekijöiden ja eläkeläisten maksamiin veroihin. Espoon verotuotot eivät ole viime vuosina kasvaneet samassa suhteessa väkimäärän kasvun kanssa. Kasvun vaatimat investoinnit pääosin rahoitettu velkarahalla ja lisännyt velkaantumista. Verotulot eivät myöskään riitä nykyisten palveluiden rahoittamiseen, joiden kustannukset nousseet merkittävästi. Taloutta on tasapainotettava ja kasvua tulee hillitä mikäli tulorahoitus ei riitä. TE-palveluiden siirryttyä kunnille on Espoolla nyt mahdollisuus muuttaa vanhoja toimintatapoja, innovoida uusia ja vaikuttaa aidosti espoolaisten työllistymiseen. Kestävän talouden yksi tukipilareista on toimiva kilpailutus kaupungin ostamiin palveluihin ja urakoihin. Espoo paras paikka asua vaatii päättäjiltä järkeviä ja perusteltuja tekoja puuttua ongelmiin, jotka uhkaavat asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Espoota pitää rakennetaan tulevaisuuteen katse horisonttiin.
Nuoret ja koulutus
Tulevaisuus on nuorten heidän varaan tulee Espoo rakentaa. Vanhempien vastuulla on kotikasvatus, jonka kaikki hoitavat omalla tavallaan ja myös vastaavat siitä. Kunnioita muita ja huolehdi vanhemmista ihmisistä on hyvä lähtökohta aloittaa kotikasvatus. Nuorten tulee itse huolehtia ja vastata omasta koulutuksestaan. Espoon tehtävänä on varmistaa omilla toimillaan, että muut tarvittavat koulutukseen liittyvät edellytykset täyttyvät. Peruskouluissa luodaan perusta Suomalaiseen opiskelukulttuuriin ja sen vaatimaan työntekoon. Suomessa on kaksi virallista kieltä ja opetus tulee suorittaa niillä. Espoossa on 45 vierasta opetuskieltä ja se on on liikaa. Kouluun mennään kun pystyy opiskelemaan virallisilla opetuskielillä. Kaupungin tulee järjestää tarvittavat kieliopetukset niitä tarvitseville. Vanhemmilla on suurin vastuu lasten integroitumisesta ja sen perusta on Suomessa virallisten kielien osaaminen/ymmärtäminen. Oikotietä ei ole. Peruskoulu on koulu ja opetus tulee antaa paikanpäällä sovittuun kellonaikaan. Peruskoulun jälkeen nuoret valitsevat ammatillisen koulutuksen, lukion, korkeakoulut tai vaihtoehtoisesti työelämän. Tuetaan ja autetaan nuoria heidän itselleen asettamiaan päämääriä kohti.
Kaavoitus ja rakentaminen
Kaavoituksella ohjataan Espoon kehitystä ja kasvua. Espoon yleiskaava ulottuu vuoteen 2060. Yleiskaava on paras arvaus tulevaisuudesta. Espoota kaavoitetaan asukkaiden, yritysten ja kaupungin tarpeita vastaavaksi. Kaikilla tahoilla on oltava lainmukainen ja tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen. Kaavoituksessa määrätään mitä saa rakentaa ja minne. Espoo tarvitsee monipuolista kaavoitusta. Pientaloalueet on säilytettävä elinvoimaisina ja luonnonläheisinä. Ratojen varteen on syytä keskittää isot ja korkeat kerrostaloalueet hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Otaniemen kehitystä ohjaa tiede- ja tutkimustoiminta sekä Aalto yliopisto. Espoon tulee pitää huolta, että kaavamääräyksiä noudatetaan rakennuslupia myönnettäessä kirjaimellisesti. Lupaehtojen rikkomuksiin ja väärinkäytöksiin on puututtava viipymättä. Kaavoitukseen liittyy myös oleellisesti toimivat liikenneyhteydet koko kaupungin alueella. Joukkoliikenne ei voi olla pelkästään metro- ja raideliikennettä lähiöstä toiseen. Toimiva katuverkko mahdollistaa muille alueille toimivat joukkoliikenneyhteydet ja autoilevalle espoolaiselle mahdollisuuden liikkua vapaasti. Pyörätiet, kävelyreitit ja luontopolut takaavat mahdollisuuden liikkua omin hevosvoimin. Huolehditaan kaavoituksen osalta myös siitä, että Espoo on paras ja turvallinen paikka asua myös tulevaisuudessa.
Työelämän aloitin 1975 asfalttia lapioiden. Työskentelin erilaisissa työtehtävissä suomalaisessa yrityksessä työnjohtajasta johtotehtäviin yli 30 vuoden ajan ennen kuin aloin yrittäjäksi. Pitkästä työurasta ja yrittäjyydestä presidentti myönsi minulle rakennusneuvoksen arvonimen 2022. Olemme vaimon kanssa eläneet suurimman osan nuoruudestamme ja aikuisiästä Espoossa. Perhe perustettiin Espooseen ja täällä asumme kaikki edelleenkin. Politiikkaan tulin mukaan vuonna 2022 ja olin ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2023. Kuntavaalit ovat minulle ensimmäiset. Espoon tulee kasvaa kestävästi, päiväkodit ja koulut on oltava turvallisia kasvun ja oppimisen ympäristöjä, työllistävää yrittäjää pitää aina tukea, kotouttaminen varmistetaan suomen tai ruotsin kieliä ja arvomaailmaa opettamalla, liikenteessä voi valita autoilun tai julkisen, korkeiden kerrostalojen kaavoitukset keskitetään nykyisiin keskuksiin ja uusille alueille pyritään kaavoittamaan matalampaa rakentamista, turvataan elinkeinoelämän tarpeet, rantaraitin kehittäminen ja jatkaminen. Katsotaan tulevaisuuteen ja investoidaan järkevästi tarpeeseen. Vastuullinen asioiden hoito, ymmärtämällä, valmistautumalla ja reagoimalla Espoolaisten ongelmiin on ainut oikea tie rakentaa kestävää Espoota.
Aluevaalit
“Hoitoa tarvitaan”
Olen Espoon Haukilahdessa asuva rakennusmestari ja yrittäjä. Naimisissa, kahden aikuisen pojan isä ja yksi lastenlapsi. Politiikassa toimin Espoon rakennus-ja ympäristölautakunnan jäsenenä ja Espoon perussuomalaisten hallituksessa. Harrastukset golf, kalastus, mökkeily ja koiran kanssa lenkkeily.
Teemat
Hoitoa hallinnon sijaan
Resurssit tulee kohdistaa hoitopalveluihin eikä hallintoon. Alueelle on kehitetty liikaa omia toimintatapoja/johtamisjärjestelmiä ja niiden seurauksena muodostunut lisää byrokratiaa sekä kustannuksia. Kaikissa Suomen hyvinvointialueilla tulisi olla yhteiset toimintatavat/johtamisjärjestelmät kaikkien palveluiden suhteen, eikä sallittaisi poikkeamia. Byrokratia vähentyisi, hallinto- ja hoidonkustannukset vähenisivät ja keskityttäisiin vain ydintehtäviin. Hoitajat, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt saisivat keskittyä koulutusta vastaaviin tehtäviinsä.
Hoitoon on päästävä
Sairaudet eivät odota ja on tärkeää, että hoitoon pääsee kun on tarvetta. Ihmisiä ei voi jättää odottamaan vastapuhelua sairauksiensa kanssa. Annetaan sosiaali- ja terveyspalveluja silloin kun sitä tarvitsee, tärkeää olisi ennalta ehkäistä, silloin kulut ovat pienemmät kuin sairautta hoidettaessa ja ihminenkin voi paremmin. Erikoissairaanhoitoon on saatava tarvittaessa lähete. Länsi-Uudenmaan tulee olla edelläkävijä omalääkärimallin käyttöönotossa.
Vanhusten hoito
Hyvät vanhustenhoidon palvelut ovat jokaisen oikeus. Vanhukset voivat usein parhaiten niin kauan kuin pärjäävät kotioloissa. Kotihoitojen palveluiden on oltava laadukkaita ja vanhuksien tarpeita vastaavia. Kotihoidossa työskentelee paljon hoitajia, joiden suomen ja ruotsin kielen taito on huono, vanhus saattaa jopa kieltäytyä päästämään heitä sisään, koska heitä pelottaa. Hoitajilta tulisi vaatia suomen tai ruotsin kielen taidon osaamista mielellään molempia. Mikäli kotihoito ei enää riitä niin ikääntyneen on saatava turvallista hoivaa hänelle sopivassa paikassa. Hyvän lääkehoidon vuoksi ihminen elävät yhä vanhemmiksi. Tarvitaan lisää erimuotoisia asumismuotoja, kun kotona ei enää pärjää. Hoivakoti tai yhteisöllinen asuminen tulee kuitenkin mielekkäämmäksi vanhukselle kuin turvaton asuminen kotona.
Politiikkaan tulin mukaan vuonna 2022 ja olin ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2023. Aluevaalit ovat minulle ensimmäiset. Kotikasvatuksessa minulle opetettiin pitämään huolta vanhuksista. Olimme jo alle 15 vuotiaina omille isovanhemmille apuna tarpeen tullen. Huolehdimme serkusten kanssa aina hoidosta ruuanlaittoon asti. Ajat muuttuvat ja niin myös ihmiset. Vanhukset jotka asuvat kotona tarvitsevat monenlaista apua, kaverit/ystävät kuolleet ja omaisilla oma elämä. Omien vanhempien joutuessa muuttamaan pois kotoa alkoi jyrkkä alamäki. Vanhuksille tulisi tarjota hoivakodeissa monimuotoista ohjelmaa, mielekästä tekemistä ja mukavia keskustelukavereita toisista vanhuksista. Kun sairastuu pitää päästä hoitoon ja saada palvelua mahdollisimman pian suomen tai ruotsin kielellä. Teknologiat tehokäyttöön ja etälääkäri toimintaa heille, jotka siitä hyötyvät. Etäpalveluiden hyödyt otettava kattavasti käyttöön niin ei tarvitse aina lähteä vastaanotolle. Turvataan pelastustoimen resurssien riittävyys, niin palomiehille kuin ambulanssihenkilökunnalle, koska tarpeen tullessa on pääsääntöisesti aina kyse ihmisten hengestä. Vastuullinen asioiden hoito, ymmärtämällä, valmistautumalla ja reagoimalla ihmisten ongelmiin on ainut oikea tie rakentaa kestävää terveydenhuoltoa Länsi-Uudellamaalla.