Soitenkin talouden tilanne on haasteellinen, kuten yleensä muillakin hyvealueilla. Soiten talousarvio liikkuu 500 miljoonan tasolla, henkilöstöä 4000, velkataakka nyt 40 miljoonaa, vuokravastuut 21 miljoonaa, korkokulut vajaa 3 miljoonaa. Talous on alijäämäinen ja kurottovaa on n 40 miljoonaa. Talouden tasapainottaminen on Soitella suurena haasteena ja ehdoton edellytys itsenäisen toiminnan jatkumiselle. Samalla on alueen 68.000 asukkaalle varmistettava tarvitsemaansa laadukasta palvelua, tavalla tai toisella. Soitessa alueen pienuus ei ole nähty haittana. Uhkana taivaanrannassa kuitenkin, että valtiovalta jollakin poliittisella kokoonpanolla mahdollisesti päättäisi muuttaa hyvealueiden rahoitusmallia ja rahoitusmuodoksi alueille tulisi oma veronkanto oikeus? Silloin pienuudesta olisi suurtakin haittaa kun alueelta nykyisen väestöpohjan lisäksi puuttuu n. satatuhatta henkilöä, joilta hyvealueveroa voitaisiin kantaa toiminnan rahoittamiseksi? Itse puhun reilut 40 virkavuoden kokemuksella ja luottamushenkilö kokemuksella ja ns vanhan Soiten valmisteluelimista ja yhtymävaltuuston jäsenyydestä vv 2021-23, KPedun kuntayhtymän valtuutettuna päättyen 2021 ja tällä hetkellä Kvarnen Kuntayhtymän hallituksen jäsenenä päättyen 2025. Lisäksi kymmenvuosien, laajasti vapaaehtoistyötä monessa yhdistyksessä, mm. Lions ja paikallinen Lucia, jalkapalloseura GBK ja Kokkola Cup, Eläinhoitola Kotipesä. Perheellinen lapsineen ja bonuslapsinen, koiraihminen, mökkeilyä, prätkäilyä.

Jo 2015 totesivat pari johtavaa politikkoa, kun kriisikunnan neljästä kriteeristä kuudesta täyttyivät, "että kaupungin velkaantuminen täytyy saada pysäytetty". Hälytyskellot soivat. Edelleen, "vaikka jotenkin selviäisimme käyttötaloudesta, niin lainakannasta emme selviä, ellemme saa sen kasvua poikki"!? Viisaita toteamuksia! Velkaralli on kuitenkin sen jälkeen tasaiseen tahtiin. jatkunut. Osin uusina rahoitusmuotoina elinkaarimalli, KVR urakointi ja kiinteistöleasing. Kaupungin talousarvio vajaa 200 miljoonaa. Sen lisäksi konserniyhtiöt. Kaupungin kokonaisvelkataakka vajaa 300 miljoonaa, konsernivelkataakka runsaat 500 miljoonaa, vuokravastuut 50 miljoonaa euroa, korkomenot vajaa 5 miljoonaa. Suhteellinen velkaantuneisuus 88,8%. Velkaantuneisuudessaan kaupunki painii omassa luokassaan samalla prosenttitasolla kuin valtio omassa luokassaan? Kaupungin koulu-, päiväkoti- ja infra palveluita kehitettäessä perätään hieman malttia tarjonnassa ja aikasuunnittelussa. Päätösten perustettava faktaan, realismiin ja todellisuuteen, eikä liialliseen, hetkelliseen innostukseen ja toiveajatteluun. Uutena toimintana on kuntien vastuulle valtiolta siirretty, työllistämispalvelut.Tässä kaupungilla on mahdollisuus taas profiloitua innovatiivisena työllistämispalveluiden kehittäjänä ja kuntouttavan työtoiminnan aktivoijana? Itse puhun yli 40 vuoden virkakokemuksella, luottamushenkilönä vanhan Soiten valmisteluelimissä, KPedun valtuutettuna -21, Kvarnen Samkommunin hallituksessa.