-
Koneahtaaja, Kunnanvaltuutettu
“Tehdään yhdessä - Tehdään kunnolla”
Daniel Hindersson, kunnanvaltuutettu, koneahtaaja ja perheenisä Inkoosta. Järki edellä varmistetaan Suomen tulevaisuus.
Turvallisuus alkaa siitä, että Suomi päättää itse, kuka tänne tulee ja kuka täällä saa jäädä. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten palauttamista lähtömaahansa on tehostettava. Poliisin, rajavalvonnan ja puolustuksen toimintakyky on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Soten rahat pitää käyttää hoitoon ja palveluihin, ei raskaaseen hallintoon. Hoitoon on päästävä silloin, kun sitä tarvitsee. Valtion on otettava nykyistä suurempi vastuu soten ohjauksesta ja siitä, että palvelut toimivat yhdenvertaisesti koko Suomessa.
Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen verouudistuksen. Työnteosta pitää jäädä enemmän käteen, eikä progressio saa kiristyä kohtuuttomaksi. Yritysverotuksen pitää kannustaa kasvuun ja investointeihin. Perintöverosta tulee luopua ja verotus siirtää omaisuuden realisointiin.
Olen Daniel Hindersson, kunnanvaltuutettu, koneahtaaja ja perheenisä Inkoosta. Vapaa-ajallani harrastan autoilua, metsästystä, veneilyä ja toiminnallista ammuntaa. Politiikastakin on vuosien varrella tullut enemmän kuin pelkkä harrastus. Olen tavallinen työssäkäyvä suomalainen, joka haluaa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Suomea viedään. Lähdin politiikkaan mukaan, koska mielestäni moni asia voidaan tehdä paremmin. Suomen pitää olla turvallinen maa, jossa rikoksiin puututaan, rajat ovat hallinnassa ja viranomaisilla on edellytykset tehdä työnsä. Soten rahat pitää suunnata ensisijaisesti hoitoon ja palveluihin. Hallintoa on kevennettävä, ja valtion on otettava suurempi vastuu siitä, että palvelut toimivat koko Suomessa. Suomen huoltovarmuutta on vahvistettava. Tarvitsemme omaa energiantuotantoa, kotimaista ruoantuotantoa, lääkkeiden saatavuutta sekä toimivia kuljetuksia ja infrastruktuuria. Verotusta pitää uudistaa niin, että työnteko kannattaa ja yritykset voivat kasvaa ja investoida Suomeen. Perintöverosta tulee luopua. Metsästys on osa kulttuuriperintöämme sekä järkevää ja kestävää riistanhoitoa, jota pitää voida siirtää tuleville sukupolville. Päätöksenteossa tarvitaan käytännön kokemusta tavallisesta työelämästä, tervettä järkeä ja rohkeutta muuttaa asioita. Päätöksentekijän pitää myös kantaa vastuu päätöksistään. Minulle politiikka ei ole pelkkää puhetta, vaan asioihin pitää myös uskaltaa tarttua.