-
Erityisavustaja
“Tietoa, taitoa ja tahtoa Kemin hyväksi.”
Olen syntyperäinen kemiläinen, ja olen Kemin kaupunginvaltuutettu. Työskentelen ministeriössä erityisavustajana. Harrastan liikuntaa ja olen aktiivinen urheilun järjestötoiminnassa. Tehtäviä on seuratasolta liittotasolle. Toimin myös Kemin Reserviläisten ja Lapin Reserviläispiirin hallituksessa.
Kemi on hyvä kaupunki asua ja elää. Teen töitä kaupungin ja kaikkien kemiläisten hyväksi. Teen töitä että Kemi on meille kaikille viihtyisä, hyvinvoiva ja vetovoimainen kaupunki, joissa on toimivat lähipalvelut ja työ- ja opiskelupaikat. Kaupungin elinvoiman kehittäminen on tärkeää. Laitan tietoni, taitoni ja suhteeni käyttöön. Käyn mielelläni keskusteluja kaupunkilaisten kanssa, ja vien kaupunkilaisten tavoitteita ja aloitteita eteenpäin ja aloitteiksi päätöksentekopöytiin. Ja puolustan niitä siellä. Näin olen toiminut myös edellisellä valtuustokaudella. Olen perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kaupunginvaltuustossa olen pitänyt yli 150 puheenvuoroa päättyvällä valtuustokaudella, ja olen tehnyt suuren määrän valtuustoaloitteita. Valtuustoaloitteita olen tehnyt sekä omissa nimissäni että ryhmän nimissä. Moneen aloitteeseen on tullut kannattajia myös muista puolueista. Moni asia on lähtenyt liikkeelle kaupunkilaisten pyynnöstä. Ja moni asia on toteutunut. Osallistava budjetointi on kaupungin vuosittain toistama hanke, jossa kaupunkilaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan rahan käyttöön ja kehittämiskohteisiin. Valtuutettujen kautta tapahtuvan vaikuttamisen lisäksi myös kaupunkilaisten suoran demokratian vaikutusmahdollisuuksia on tärkeää ylläpitää.
Teen töitä yritysten parempien toimintaedellytysten ja elinkeinoelämän hyväksi. Teen töitä kaupungin talous- ja elinkeinopolitiikan hyväksi ja uusien yritysten ja työpaikkojen saamiseksi Kemiin. Pyrin parantamaan kaupungin edunvalvontaa. Kemin kaupungin talous on hyvässä ja myönteisessä kurssissa. Käyttötalouden tunnusluvut ovat kohentuneet. Uusia yrityksiä on kertonut sijoittumisestaan Kemiin. Niiden tuomat uudet työpaikat tuovat verotuloja ja yhteisöverotuottoja kaupungin julkiseen talouteen. Myönteistä kehitystä on pidettävä yllä aktiivisen elinkeinopolitiikan keinoilla ja tarkoituksenmukaisella kaavoituksella. Useita suuria elinkeinopoliittisia kehittämisasioita on vireillä ja ne jatkuvat seuraavalla valtuustokaudella. Niiden eteen on tehtävä töitä, että tulos on suotuisa ja hyvä. TE-palvelut ovat siirtyneet kuntien vastuulle, valtio tukee palvelujen tuottamista valtionavustuksilla kunnille. Työllisyyspalvelujen toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota. Työvoiman saatavuus on yritysten näkökulmasta tärkeä vetovoimatekijä.
Puolustan palveluja, kouluja ja opiskelupaikkoja. Tarkoituksenmukaiset, nykyaikaiset koulutilat ja turvalliset koulutiet sekä turvallinen kouluyhteisö, ne ovat keskeisijä tekijöitä kouluviihtyvyydessä. Kouluja on peruskorjattu ja sillä tiellä on tarve jatkaa edelleen. Yhteisöllisyyttä on lisättävä kouluissa ja kiusaamista on edelleen ehkäistävä. Oppimisen tuen uudistus lisää mahdollisuuksia ja työkaluja oppilaiden tukemiseen, se parantaa oppimistuloksia ja koulurauhaa. Hallituksen säätämä oppimisen tuen uudistus ja siihen kohdennettu 200 miljoonan euron lisärahoitus, etupainotteisen ryhmäkohtaisen tuen lisääminen ja erityisopettajien lisääminen parantavat koulurauhaa ja hyvän oppimisen mahdollisuuksia. Hallitus on lisännyt myös matematiikan ja äidinkielen vuosiviikkotunteja sekä säätänyt mobiililaitteiden käytön kiellosta koulupäivän aikana. Nämä uudistukset parantavat oppimistuloksia. Näiden parannusten läpivienti ja jalkauttaminen koulutyöhön on seuraavan lukuvuoden tärkeä tehtävä myös Kemissä. Liikuntapaikkojen rakentamiseen on investoitu, ja liikuntapoliittisia hankkeita ja suunnitelmia on vireillä myös seuraavalle valtuustokaudelle. Uimahalliratkaisu on tehtävä harkiten ja oikeaan tietoon pohjautuen. Puolustan hyvätasoista arjen turvallisuutta, teiden talvikunnossapitoa ja valaistusta, koulujen ja kouluympäristön turvallisuutta. Pidän tärkeänä riittävää varautumista kriiseihin ja poikkeusoloihin, ja pyrin parantamaan sitä.
“Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Pelastuspalvelun valmius ylläpidettävä.”
Etupainotteista tukea ja matalan kynnyksen palveluja on parannettava. Se on kokonaisuuden kannalta vaikuttavinta. Perusterveydenhuollon riittävä resursointi ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen parantavat terveydenhuollon vaikuttavuutta ja tuottavat lisääntyvästi terveyshyötyjä. Se on inhimillisesti toivottavaa, ja vähentää erikoissairaanhoidon menoja pitemmällä aikavälillä. Omalääkärimallin toteuttaminen kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä on yksi keskeinen keino hoidon jatkuvuuden parantamisessa. Lapin hyvinvointialueella omalääkärimalli on paikoin jo käytössä. Se on viipymättä otettava käyttöön kaikkialla. Toimivia toteuttamismalleja on jo käytössä. Omalääkärimalliin on löydettävissä esimerkkejä väestövastuumallin, omatiimimallin ja ammatinharjoittajamallin käytännöistä. Mielenterveyspalveluissa porrasteisuus lähtien riittävistä matalan kynnyksen palveluista ja psykososiaalisesta tuesta vähentää psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarvetta. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttaminen on käynnistettävä ensi tilassa myös Lapin hyvinvointialueella. Takuu on ulotettava myös sosiaalihuoltoon ja koulujen oppilashuoltoon kouluttamalla riittävästi määrämuotoisen terapian osaajia koulujen oppilashuollon piiriin. Lastensuojelussa on pyrittävä painottamaan perheiden tukea, ja lastensuojelun avopalvelujen palvelurakennetta on resursoitava riittävästi. Riittävä etupainotteinen tuki vähentää sijoitusten tarvetta. Ikäihmisten hoiva ja ikääntyneiden palvelut on turvattava.
SITRAn tuore asiantuntijaraportti neuvoo keventämään ja tiivistämään hyvinvointialueiden luottamuselinhallintoa. Sama tavoite tulee asettaa koskemaan myös hyvinvointialueen viranomaishallintoa. Hallinnon tulee olla tarkoituksenmukainen ja sen rakenteen ja prosessien on palveltava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista. Keskiöön on asetettava palveluntarvitsijat eli alueen kaikki ihmiset. Hallinto ei voi olla itsetarkoitus. Resursointi on kohdennettava palveluiden järjestämiseen ja niiden tuottamiseen hyvinvointialueella. Reseurssien käytön vaikuttavuutta on seurattava ja mitattava käytettävissä olevilla mittareilla ja työkaluilla. Erikoissairaanhoidon palvelujen keskittäminen Rovaniemelle on pysäytettävä. Aluevaltuusto on tässä avainasemassa. Lappi on laaja maakunta ja Kemin sairaalan erikoissairaanhoidon toiminnot palvelevat koko Lappia. Edellinen hallitus sääti soteuudistuksessa, että jokaisella hyvinvointialueella on ainoastaan yksi laajan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaala. Sitä keskittävää suuntaa on koko ajan vastustettava, koska Lapissa etäisyydet ovat pitkät. Kotiin vietävät palvelut, kotilääkäri ja vastaavat liikkuvat terveydenhuollon palvelut on otettava käyttöön siellä missä etäisyydet ovat pitkät. Lapissa on 21 kuntaa ja niissä jokaisessa on terveysasema. Nämä nykyiset terveysasemat tulee säilyttää ja niiden palveluvalikoima ja aukioloajat on pidettävä riittävinä ja tarvetta vastaavina.
Hyvinvointialueella raha on käytettävä sosiaali- ja terveyspalveluihin mahdollisimman vaikuttavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Se on toimivin keino hyvinvointialueen taloudellisten resurssien riittävyyden varmistamisessa suhteessa palvelutarpeeseen. Lapin hyvinvointialueen talous on kohentumassa oikeaan suuntaan kohti tasapainoa lähivuosina.
