-
“Ei ideologioita, vaan maalaisjärkeä ja käytäntöä.”
Olen 37-vuotias kaupunginvaltuutettu ja myyntijohtaja Espoon Gumbölestä. Olen toiminut nykyisellä valtuustokaudella Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenenä, Kaupunginhallituksen varajäsenenä sekä valtuuston neuvottelutoimikunnan jäsenenä.
Koulutus on tärkein sijoitus tulevaisuuteen. Jokaiselle koululaiselle tulee mahdollistaa turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö. Nuoria tulee kuunnella ja osallistaa enemmän, kun päätetään heihin liittyvistä asioista. Nuorille ja lapsille täytyy löytyä mielekästä tekemistä myös vapaa-ajalle, esimerkiksi Pohjois-Espoon mopopaja täytyy vihdoinkin saada toimintaan. Jokaisen espoolaisen, vanhuksista nuoriin ja lapsiin, täytyy saada liikkua ja viettää aikaa kaupungissamme turvallisesti.
Espoolla on nyt huikea mahdollisuus parantaa espoolaisten työllistymistä TE-palveluiden siirryttyä kunnille. Tämä vaatii uusia innovaatioita ja toimintatapoja, mutta nyt Espoo pystyy todella itse vaikuttamaan. Tämän lisäksi Espoon tulee tehdä tulevaisuudessa entistä läheisempää yhteistyötä espoolaisten yritysten kanssa ja viestiä paremmin yrittämisen mahdollisuuksista Espoossa. Espoon tulee tulevaisuudessakin olla paras paikka yrittää.
Luonto on yksi tärkeimmistä asioista Espoossa. Lähiluonto kuitenkin vähenee huolestuttavaa vauhtia, kun ratojen varsille syntyy liian tiiviitä kerrostaloalueita ja Espoo kasvaa huimaa vauhtia. Espoon tulee vaatia rakennuttajilta tulevaisuudessa parempaa asumisviihtyvyyttä ja kaavoittaa lisää lähiluontoa. Espoossa on myös pidemmän aikaa vallinnut jokin ideologinen tarve rakentaa ja kaavoittaa liian vähän pysäköintipaikkoja, joten useilla alueilla niitä on liian vähän. Espoolaisten mahdollisuus yksityisautoiluun ja ennen kaikkea vapaus valita, tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Julkisen liikenteen kalliit ratahankkeet eivät välttämättä ole parantaneet yhteyksiä Espoossa, lisäksi tämä on nostanut lippujen hintoja ja espoolaisen veronmaksajan taakkaa kohtuuttomasti. Tulevaisuudessa kaikenlaisia ratahankkeita tuleekin tarkastella hyvin kriittisesti.
Olen paljasjalkainen espoolainen ja Espoo on minulle hyvin rakas. Luonto on minulle tärkein asia Espoossa ja koska olen asunut aina lähellä Nuuksiota, niin siellä on tullut vietettyä hyvin paljon aikaa jo lapsesta lähtien. Haluaisin päästä vaikuttamaan Espoon kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen, koska mielestäni sillä voidaan vaikuttaa eniten alueiden viihtyisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Espoossa on paljon hienoa historiaa, jota voitaisiin hyödyntää alueiden kaavoituksessa ja identiteetin luomisessa. Tällä hetkellä olen huolissani Espoon turvallisuustilanteesta, koska varmasti vain pieni osa epämiellyttävistä kohtaamisista tulee julkisesti tietoon. Espoon nopea kasvu aiheuttaa myös haasteita, kun verotulot eivät kasva samaan tahtiin, kuin väkiluku. Espoon kasvun pitäisi olla tulevaisuudessa suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa, niin pystymme vastaamaan palvelutarpeisiin paremmin. Espoon pientalorakentaminen täytyy saada nyt nopeasti käyntiin pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistuttua. Vapaa-aikani kuluu usein koirien kanssa luonnossa liikkuessa tai harrasteajoneuvojen parissa puuhastellessa.
“Ei ideologioita, vaan maalaisjärkeä ja käytäntöä.”
Olen 37-vuotias kaupunginvaltuutettu ja myyntijohtaja Espoon Gumbölestä. Olen toiminut nykyisellä valtuustokaudella Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenenä, Kaupunginhallituksen varajäsenenä sekä valtuuston neuvottelutoimikunnan jäsenenä.
Länsi-Uudenmaan alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja saavutettavuus täytyy taata myös jatkossa. Ihmisten on päästävä hoitoon, kun sille on tarvetta. Mielenterveyspalveluissa on panostettava ennaltaehkäisyyn ja nopeaan hoitoon pääsyyn. Ennaltaehkäisy ja nopea perushoito voivat säästää kalliilta erikoissairaanhoidolta.
Hallintoa tulee tehostaa ja käyttää rahat ennemmin suorittavan työn tekijöiden palkkaamiseen. Hyödynnetään tehokkaasti muualla hyviksi todettuja toimintamalleja ja jaetaan niitä aktiivisesti muiden hyvinvointialueiden kesken. Myös uusia innovaatioita ja teknologioita tulisi kokeilla ja hyödyntää aktiivisesti, jos niillä on mahdollista tehostaa toimintaa ja tuottaa parempia palveluita hyvinvointialueen asukkaille.
Pelastustoimi on ajettu jo liian ahtaalle ja sinne on saatava lisää resursseja. Pelastuslaitos turvaa meidän kaikkien elämää hädän hetkellä ja siksi on tärkeää, että voimme luottaa pelastustoimen apuun myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen täytyy pystyä toimimaan myös poikkeusolosuhteissa, etenkin nykyisessä maailmantilanteessa.
Hyvinvointialueen resurssit ja voimavarat on nyt keskitettävä perusasioiden hoitamiseen, eli hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointi ja terveyspalveluiden tuottamiseen sekä pelastustoimen riittävien resurssien varmistamiseen. Jotta palvelut on mahdollista tuottaa myös tulevaisuudessa, vaatii se hallintokulujen keventämistä, järkevää taloudenhoitoa, olennaisiin asioihin keskittymistä sekä uusien toimintatapojen ja teknologian hyödyntämistä.
