-
Palomestari
“Viihtyvyyttä ja elinvoimaa koko Jyväskylään”
Janne Luoma-aho 49-vuotias pelastusalan ammattilainen Jyväskylästä. Nyt toimin palomestarin tehtävissä Äänekosken paloasemalla. Perheeseeni kuuluvat vaimo, kaksi lasta, koira ja hevonen. Vapaa-aikani vietän lasten harrastusten parissa sekä itse harrastan kuntoliikuntaa säännöllisesti.
Koulujen pitää olla turvallinen ympäristö kaikille lapsille, kiusaamiseen nollatoleranssi. Tilanteiden kärjistyessä, jos niihin ei saada lopullista ratkaisua kiusaajat ovat niitä ketä vaihtavat koulua. Kiusatun ei pidä väistää. Kännyköiden käyttöä kouluissa pitää rajoittaa. Jyväskylän peruskouluista lasten pitää valmistua riittävillä valmiuksilla jatko-opintoihin. Jokaisen oppilaan tulee saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet varsinkin luku- ja laskutaitojen osalta. Ryhmäkokojen tulee olla kaikissa ikäluokissa näitä tavoitteita tukevat. Kouluruuan pitää olla ravitsevaa ja monipuolista. Opetusvälineiden tulee olla asianmukaiset ja nykyaikaiset. Hyvä kouluarki kaikille!
Jyväskylän kaikkien alueiden viihtyvyyttä ja elinvoimaa tulee kehittää aktiivisesti sekä tasapuolisesti. Kehitystyötä pitää tehdä ilman ideologisia painotuksia. Asukkaiden pitää saada valita itselleen mieluisin asuintapa, olkoon sen sitten kerrostaloasunto keskustan alueella tai omakotitalo järven rannalla rauhallisemmassa ympäristössä. Jyväskylän eri ohjelmissa ja suunnitelmissa on viime vuosina painotettu pyöräilyn sekä jalankulun kehittämistä yksityisautoilun kustannuksella. Liikenteen edellytyksiä pitää kehittää tasapuolisesti sekä kaupungin pitää vaikuttaa aktiivisesti edunvalvonnalla valtakunnallisten liikennehankkeiden saamiseksi seutukunnallemme. Monille yksityisautoilun edellytykset ovat myös osa asumisviihtyvyyttä sekä turvallisuuden tunnetta. Keskustan alueella pitää olla edullisia helposti saavutettavia parkkipaikkoja tarjolla, koska se lisää yritysten elinvoimaa sekä elävöittää keskustan aluetta.
Jyväskylä pitää olla jatkossakin turvallinen kaupunki asua ja yrittää. Asukkaiden turvallisuuden tunne on laskenut viime vuosina keskustan alueella. Kaupunki muiden keskustan toimijoiden kanssa on reagoinut tähän ongelmaan ja kesäksi 2025 on tulossa pilottikokeilu turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Turvallisuutta on myös hyvä katualueiden kunnossapito ja auraus varsinkin talvella. Katualueet pitää suunnitella niin, että hälytysajoneuvot pystyvät liikkumaan niillä riittävän nopeasti. Kaikki ylimääräiset hidastetöyssyt ja kavennukset hidastavat pelastusajoneuvojen etenemistä, joten näitä hidasteita ja kavennuksia tulee käyttää ja sijoittaa harkiten tie- ja katualueille.
Olen rauhallinen ja yhteistyökykyinen perussuomalainen mies, joka kunnioittaa perinteisiä arvoja. Nykyisellä, ensimmäisellä valtuustokaudellani olen toiminut kaupunginvaltuutetun tehtävien lisäksi kaupunginhallituksen jäsenenä. Vuodesta 2023 olen ollut Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja. Olen myös Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja sekä maakuntavaltuutettu. Nämä tehtävät koe merkityksellisiksi ja mielenkiintoisiksi Keski-Suomen kehittämisen kannalta. Olen helposti lähestyttävä henkilö sekä hyvä verkostoitumaan ihmisten kanssa. Asioiden edistäminen tarvitsee monesti hyviä verkostoja. Hyödynnän mielelläni olemassa olevia verkostojani Jyväskylän ja Keski-Suomen kehittämiseksi ja parhaaksi myös jatkossa.
“Turvallinen ja hyvinvoiva Keski-Suomi ”
Janne Luoma-aho 49-vuotias pelastusalan ammattilainen Jyväskylästä. Nyt toimin palomestarin tehtävissä Äänekosken paloasemalla. Perheeseeni kuuluvat vaimo, kaksi lasta, koira ja hevonen. Vapaa-aikani vietän lasten harrastusten parissa sekä itse harrastan kuntoliikuntaa säännöllisesti.
Keski-Suomen hyvinvointialueen kumulatiivinen alijäämä kahdelta ensimmäiseltä toimintavuodelta on 280 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueella on tiedossa tarkan euron ajat lähitulevaisuudessa. Nykyinen rahoitus ei riitä nykyisten palveluiden järjestämiseen. Palvelut tarvitsevat edelleen kehittämistä ja uusia innovaatioita. Kuluja kaikissa eri toiminnan vaiheissa pitää pystyä edelleen vähentämään. Liikkuvia palveluita pitää lisätä ja kehittää aktiivisesti, kuten kotisairaalan toiminnan laajentaminen ja kotihoidonpalvelut. Sosiaali- ja terveystoimessa määrärahan ylitykset ovat olleet huimaavia. Näillä toimialoilla tulee kokoajan "yllättäviä, ennakoimattomia" kuluja mitkä ovat kasvattaneet hyvinvointialueen alijäämää merkittävästi. Jokaisen hyvinvointialueen työntekijän tietämystä oman työn taloudellisista vaikutuksista pitää lisätä.
Keski-Suomen hyvinvointialueella pelastustoimi on ainoa toimiala mikä on pysynyt täysin talousarviossa myönnetyissä määrärahoissa. Pelastustoimen toimintavalmiutta ei saa lähteä laskemaan säästöjen takia. Useilla hyvinvointialueilla pelastustoimeen on tehty voimakkaitakin sopeutustoimia, mitkä ovat heikentäneet pelastustoimen toimintavalmiutta onnettomuustilanteissa. Valtakunnallisesti tämä on merkittävä ongelma, koska hyvinvointialueen rahoitus on yleiskatteellista ja jokainen hyvinvointialueen valtuusto voi kohdentaa rahoitusta eri tavalla. Jotkut valtuustot arvostavat pelastustoimea ja sen merkitystä sisäiselle turvallisuudelle. Tästä ongelmallisesta tilanteesta päästäisiin eroon sillä, että pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyisi sisäministeriön alaisuuteen. Sisäministeriön alaisuudessa toimivat jo muut sisäisen turvallisuuden toimijat, kuten poliisi ja rajavartiolaitos.
Kaikki hyvinvointialueen toiminta perustuu ihmisten kanssa toimimiseen. Henkilöstö on avainasemassa hyvinvointialueen palveluiden tuottamisessa ja taloudellisessa onnistumisessa. Henkilöstön jaksamista pitää tukea ja lähiesimiestyötä kehittää. Työt pitää aikatauluttaa ja jakaa niin, että niistä on mahdollista selvitä työvuoron aikana. Henkilöstön hyvinvointi ja vähemmät sairaspoissaolot ovat kaikkien etu. Työntekijöille tulee antaa aito mahdollisuus kehittää työyksiköiden toimintatapoja sekä omaa työtänsä.
Olen rauhallinen ja yhteistyökykyinen perussuomalainen mies, joka kunnioittaa perinteisiä arvoja. Nykyisellä, ensimmäisellä valtuustokaudellani olen toiminut kaupunginvaltuutetun tehtävien lisäksi kaupunginhallituksen jäsenenä. Vuodesta 2023 olen ollut Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja. Olen myös Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja sekä maakuntavaltuutettu. Nämä tehtävät koe merkityksellisiksi ja mielenkiintoisiksi Keski-Suomen kehittämisen kannalta. Olen helposti lähestyttävä henkilö sekä hyvä verkostoitumaan ihmisten kanssa. Asioiden edistäminen tarvitsee monesti hyviä verkostoja. Hyödynnän mielelläni olemassa olevia verkostojani Jyväskylän ja Keski-Suomen kehittämiseksi ja parhaaksi myös jatkossa.
