-
“IHMINEN ON AINA TÄRKEIN”
Olen 55- vuotias naimisissa, kahden aikuisen lapsen isä. Asun Vaasan alueella Vähäkyrössä, jossa olemme asuneet vuodesta 2003 alkaen. Koulutuksiani ovat mm. kauppateknikko, lähiesimiestyön ammattitutkinto, insinööri (amk, energia- ja ympäristötekniikka), LEAN- johtaminen yamk tutkinto meneillään.
vaikka hyvinvointialueiden taloudenhallinta on hyvin haastavaa, ei säästöjä voida ottaa yhtään enempää pienipalkkaisten työntekijöiden hyvinvoinnista. Säästöt on löydettävä sellaisista toiminnoista tai omaisuudesta, jolla ei ole suoraa vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin. Henkilöstöpula hyvinvointialueilla on jo nyt hyvin vakava, eikä ole mitenkään järkevää tilannetta enää pahentaa.
Suomessa vallitsee suoranainen mielenterveysongelmien epidemia varsinkin nuoressa väestössä. Nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen mielenterveyssyistä on yleistynyt niin paljon, että ei liene liioittelua todeta ilmiön olevan kansallinen tragedia ja ongelmien kansansairaus. Ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden välillä ei tule nähdä jyrkkää rajaa. Tarvitaan matalan kynnyksen ja matalan intensiteetin keskusteluapua oppilaitoksiin ja kuntiin. Matalan intensiteetin tilassa kohtaaminen on satunnaisempaa ja sillä ei ole ennalta määrättyä tavoitetta. Matalan intensiteetin avoimessa ilmapiirissä mahdollistuu erilaisten ihmisten kohtaaminen ja uusien sosiaalisten suhteiden luominen. On ennakkoluulottomasti etsittävä syitä sille, miksi niin monen mielenterveys nykyisin pettää.
Hyvinvointialue uudistus toi mukanaan supistuvan palveluverkon, heikomman saavutettavuuden ja kustannusten kasvun. Säästöjä voitaisiin kohdistaa mm. massiivisiksi paisuneisiin ryhmärahoituksiin ja kokouspalkkioihin. Vaikka hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksissa nämä kulut eivät ole ratkaisevassa asemassa, mutta taloudellisen niukkuuden aikana kohtuuttoman suurten ryhmärahojen ja palkkioiden maksaminen ei ole mitenkään järkeenkäypää. Meidän on siis lähdettävä karsimaan toissijaisista kustannuksista. Meillä pitäisi hyvinvointialueilla olla ammattitaitoinen ja korkeapalkkainen johto, jonka pitäisi kyetä hoitamaan yritystä kokonaisvaltaisesti, miksi siis joudumme turvautumaan kalliisiin konsulttipalveluihin?
Hyvinvointialueen tehtäviä ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten ja nuorten palvelut, työikäisten ja ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä pelastustoimi. Henkilöstöstä on pidettävä huolta ja heidän hyvinvointinsa on asetettava etusijalle, kaikkia ammattilaisia tarvitaan, jotta soten kokonaisuus toimii. Säästöjä ei kannata ottaa henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilöstön veto- ja pitovoimaa tulee lisätä mm. panostamalla palkkaukseen, työhyvinvointiin, johtamiseen ja koulutukseen. Henkilöstöjaosto hyvinvointialueelle ja työntekijöiden kuuleminen osaksi organisaatiokulttuuria. Palvelujen pitäminen pääosin julkisen sektorin käsissä on kokonaistaloudellista. Vanhuspalveluissa kiinnitettävä huomiota asumiseen ja henkilöstörakenteeseen. Vammaispalveluihin tulee varmistaa riittävät resurssit. Pelastusala ja ensihoito turvaavat alueen asukkaita, laadukkaat pelastustoimen palvelut tulee turvata. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat suurempaa panostusta esim. lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevistä sekä psykiatrisista palveluista on karsittu vähitellen vuosikymmenten aikana. Hyvinvointialueilla tulee satsata mielenterveys ja päihdepalveluihin sekä muihin lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Hyvinvointialueiden toiminnassa pelissä on kirjaimellisesti suomalaisten henki ja rahat.
“Yhdessä olemme vahvoja ja teemme paremman huomisen!”
Olen 55- vuotias naimisissa, kahden aikuisen lapsen isä. Asun Vaasan alueella Vähäkyrössä, jossa olemme asuneet vuodesta 2003 alkaen. Koulutuksiani ovat mm. kauppateknikko, lähiesimiestyön ammattitutkinto, insinööri (amk, energia- ja ympäristötekniikka), LEAN- johtaminen yamk tutkinto meneillään.
Tyytyväinen työntekijä ei vaihda työnantajaa tai toimialaa, eikä päädy kouluttautumaan uuteen ammattiin, ainakaan niin helposti kuin tyytymätön työntekijä. Työhyvinvointi, työterveyshuolto, jatkuva kouluttaminen, samanarvoinen ja yhdenvertainen kohtelu ja työturvallisuus ovat tärkeitä keinoja työssä viihtymiseen ja jaksamisen vahvistamiseksi. Mm. kehityskeskustelut on ohjattava kohti aitoa vuoropuhelua, jossa työntekijän toiveet, tarpeet ja havainnot työpaikan ongelmakohdista on huomioitava nykyistä paremmin.Mitä paremmin työpaikalla voidaan, sitä pidempään työntekijä jaksaa tehdä töitä. Työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä työhyvinvoinnista. Kunnissa pitää ottaa tavoitteeksi työhyvinvoinnin parantaminen ja henkilöstön huomioiminen päätöksenteossa. Tämä onnistuu, kun johtaminen ja päätöksentekojärjestelmä ovat kunnossa ja työntekijöiden ammattitaito pidetään ajan tasalla.
Hankinnat on saatava järkeistettyä ja mietittävä tarkemmin, ennenkuin päätetään hyvin suuriin kustannuksiin johtavista hankinnoista. Kuntalaisille on annettava enemmän osallistumisoikeuksia ja päätösvaikutusta kunnan suunnittelemiin hankintoihin. Kuntalaisille on annettava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kunnassa päätettäviin asiohin ja hankkeisiin aikaisessa vaiheessa. Asukkaiden kuulemisen, kuuntelemisen ja osallisuuden edistämisen eli kansalaisvaikuttamisen tulee olla esteetöntä.
Meidän on varmistettava, että lasten ja nuorten peruspalvelut säilyvät ja ovat kaikille yhdenvertaisia. Meidän on varmistettava, että lapset ja nuoret saavat ammattitaitoista ja pedagogisesti laadukasta tukea opintopolkunsa aikana varhaiskasvatuksesta alkaen lukiossa ja toisen asteen koulutuksessa tapahtuvaan opiskeluun asti. On varmistettava päiväkotien ja koulujen säilyminen myös sellaisissa paikoissa, joissa on vähemmän lapsia/nuoria. Koulukiusaaminen ja -väkivalta ovat vakavia ongelmia, jotka pitää ratkaista kunnissa ja yhdessä poliisin sekä järjestöjen kanssa. Ratkaisuja voitaisiin etsiä mm. oppilashuoltoryhmissä, joissa on mukana monen alan ammattilaisia. Koulunkäynninavustajat tuovat ryhmiin korvaamatonta osaamista.
Tulevalle uudelle valtuustolle valtuustokaudelle edistettäviä henkilöstölle, asukkaille, palveluille, taloudelle ja ympäristölle tärkeitä asioita ovat mm. seuraavat: julkinen sektori on paras kivijalka, kuntatyöllä ja yhteistyöllä elinvoimaisuutta, säästöjä ja turvallisuutta, kuntatalous on pidettävä kunnossa, työntekijät huolehtivat meistä kaikista ja kaikesta, kun työntekijät voivat hyvin kunta säästää selvää rahaa, toimiva opetus ja hyvinvoinnin edistäminen tarvitsevat riittävästi henkilökuntaa ja rahoitusta, motivoitunut henkilökunta kasvattaa lapsen hyvin, nuorisotyön ammattilaiset edistävät hyvinvointia ja osallisuutta, kohtuuhintainen ja monipuolinen liikuntatarjonta pitää virkeänä, nykyaikainen kirjasto on tapaamis- ja tapahtumapaikka, kulttuuritarjonta houkuttaa yrityksiä ja veronmaksajia, hyvinvointi- ja terveysongelmia tulee ehkäistä ennakkoon, toimivat palvelut edistävät osallisuutta, kuntien on kannettava vastuunsa ilmastosta, päättäjiksi ja vaikuttajiksi-kuntademokratia. Vaikka kunta sektori onkin paras kivijalka, on kuitenkin huomioitava kilpailuttamisen mahdollisuus sellaisille toiminnoille, jotka voitaisiin hoitaa tehokkaasti ja myös yksityisten toimijoiden kautta silloin, kun se on järkevää ja kustannustehokasta. Inhouse yhtiöiden palveluiden osittaista kotiuttamista takaisin kunnalliseen palveluun olisi mietittävä ja tarkisteltava saataisiinko muutoksilla säästöjä aikaiseksi ja palveluita paremmiksi, niiden yksinkertaistuessa palautuessaan kunnallisiksi.
