-
“Kohti turvallisempaa Järvenpäätä”
Paljasjalkaisena järvenpääläisenä olen nähnyt kaupungin kasvun ja kehityksen. Olen ollut mukana päättämässä Järvenpään asioista vuosina 2013-2021 kupunginvaltuutettuna ja muissa luottamustehtävissä kuten sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja tarkastuslautakunnassa.
Järvenpäässä ei ole järkevää nostaa kuntaveroja. Kun meidän "kilpailija" kunnissa/kaupungeissa Keravalla veroprosentti on 7.00, Tuusulassa 7.10 ja Vantaalla 6.40, niin meidän 7.60 kuntaveroprosentti toimii "karkottajana" kun mietitään Järvenpäähän muuttoa tai sitä olisiko halvempaa muuttaa toiseen lähikuntaan. Järvenpään pitää pysyä kilpailukykyisenä niin asukkailleen kuin yrityksille.
Järvenpäätä on pidetty puistomaisena, pienenä mutta tilavana kaupunkina, jossa luonto on lähellä. Vaikka Järvenpää on vertailuissa hyvin tiheään rakennettu, on kuitenkin jätetty aina tilaa "hengittää". Viime vuosien rakentaminen on kuitenkin murtanut tämän kaupunkimme vahvuuden ja asuinrakentaminen ollut betoniviidakon muodostamista. Parhaimmin tämä näkyy jo Pajalan alueella. Keskustaan on noussut korkeita liike- ja asuinrakennuksia, jotka pimentävät varjoonsa suuren osan keskustaa. Lisää on suunnitteilla tai odottamassa asuntokaupan elpymistä. Kävelykatu humisee tyhjyyttään, kun yrittäjät ovat paenneet korkeita vuokria, kävelykadun elottomuutta ja sitä kautta kannattamattomuutta. Toiminta on keskittynyt lähinnä Prisma keskukseen, jonne on helppo mennä autolla ja asiakasvirta on keskittynyt sinne. Sama virta pitäisi saada myös kävelykadulle ja siksi olisikin järkevää muuttaa osa kävelykadusta yksisuuntaiseksi ajotieksi, jonka varrelta löytyisi parkkipaikkoja. Moni yrittäjä on kertonut, että kävelykadun myötä heidän liiketoimintansa hiljeni ja moni joutui lopettamaan. Järvenpään keskustan alueelta on myös häviämässä suuri maksuton parkkialue OP korttelin lisärakentamisen myötä. Tämä voi heikentää entisestää kävelykadun yrittäjien menestymistä. Siksi olisi hyvä miettiä, että tulevaisuudessa Hotelli Soinnun pysäköintitaloon saataisiin esim. 1 tunnin ilmaisen parkkeerauksen. Nyt se näyttää enimmäkseen autiolta.
Yksi tärkeimmistä tunteista on turvallisuudentunne. Järvenpäässä rikollisuus on kasvanut ja siihen on puututtava monitahoisesti. Turvallisuudessa pitää ottaa huomioon tuleva rakentaminen, teknologian käyttö, yhteisöjen osallistaminen ja ennaltaehkäisy. Kaupungissa on tärkeää turvallinen liikennesuunnittelu, valaistusten parantaminen ja näkyvyyden huomioiminen. Pienet pimeät kujat ovat otollisia rikolliselle toiminnalle. Poliisin kanssa tulee keskustella riskialueista ja heidän näkyvyydestänsä näillä alueilla. Myös yksityiset turvapalvelut, kameravalvonta ja muu turvallisuusteknologia on apuna turvallisuuden parantamisessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, huumevalistus, liikennevalistus on tärkeää. Nuorille pitää löytää mielekästä tekemistä jotta esim. jengiytymistä ehkäistään. Jengiytymisen ehkäisyssä pitää huomioida erikseen ulkomaalaistaustaiset ja heidän kotoutumisensa. Segrekaatioon asuinalueilla pitää puuttua ja ehkäistä. Turvallisuuden parantaminen ei saa jäädä yksin poliisin ja viranomaisten vastuulle, vaan siihen tarvitaan koko yhteisö koulut, kodit, järjestöt yms. mukaan lukien.
Järvenpää on kasvanut vauhdilla ja sen myötä on törmätty moniin ongelmiin. Infra ei pysy kasvun perässä, josta eniten kärsivät lapset ja nuoret liian ahtaissa päiväkodeissa ja liian suurissa luokissa. Liian tiheä asuinrakentaminen tuhoaa Järvenpään identiteetin puistomaisena rauhallisena kaupunkina. Turvallisuus tilanne on heikentynyt ja rikostilastoissa Järvenpään tilanne ei näytä hyvälle. Asialle on pikaisesti tehtävä jotain yhteistyössä poliisin, sosiaalitoimen, koulujen, vanhempien ja yhteisöjen kanssa. Järvenpään taloustilanne ei näytä valoisalta, joten vaalilupaukset erilaisiin investointeihin ja projekteihin eivät ole realistisia ilman reippaita kuntaveronkorotuksia. Veronkorotukset olisivat taas talouskasvunkannalta erittäin negatiivista, kun sillä karkotetaan niin yrittäjiä kuin "hyviä veronmaksajia".
“Ennaltaehkäisy on tulevaisuuden säästö!”
Olen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja kokemusta löytyy myös luottamustoimista. Kaupunginvaltuutettuna olen toiminut vuosina 2013-2021 ja mm. sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen vuosina 2013-2018. Olen aina ollut se päättäjä, joka uskaltaa puhua ja puuttua epäkohtiin.
Ger-biili eli liikkuva kotisairaala toimintaa on kokeiltu Kanta-Hämeen alueella. Toiminta on laajentunut sen tuomien positiivisten vaikutusten myötä. Toiminnalla on saatu vähennettyä ikäihmisten päivystyskäyntejä sekä ensihoidon tarvetta, jolloin ensihoidon yksiköt pystyvät vastaamaan paremmin kiireellisiin tehtäviin. Kun ensihoidon yksiköitä vähennetään Keski-Uudenmaan alueella, Ger-biili olisi hyvä ratkaisu täyttämään "tyhjiötä". Ger-biilin toimintaan ovat olleet tyytyväisiä niin asiakkaat kuin hoitohenkilökunta. Säästöäkin toiminnasta on tullut Kanta-Hämeen alueella.
Terveys- ja sosiaapuolella painopiste on laitettava ennaltaehkäisyyn. Jokainen vältetty sairaus, joihin voi vaikuttaa omilla elintavoillaan, kuten diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, ylipainon tuomat terveysongelmat, masennus, tietyt syövät jne. voi olla miljoonan euron säästö per henkilö yhteiskunnalle. On todella lyhytnäköistä säästöjen nimissä jättää riskiryhmät ilman asianmukaista seurantaa ja hoitoa. Painopiste tulisi olla niissä henkilöissä, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Sosiaalitoimessa on erityistä huomiota kiinnitettävä syrjäytymiseen. On laskettu, että syrjäytynyt nuori, joka ei koskaan pääse työelämään kiinni maksaa yhteiskunnalle n. miljoona euroa.
Moni lääkäri ja hoitaja on kertonut julkisuudessa, kuinka monimutkaiset ja jäykät potilastietojärjestelmät ovat hidasteena työssä. Apotti on saanut eniten pyyhkeitä käyttäjiltään, joka on käytössä HUS:issa. Potilaita ei ehditä tutkimaan nopeasti esim. päivystyksessä ja ruuhkia syntyy, kun aika menee konetta näpytellessä. Keu-soten alueella pitäisi olla yhtenäiset, helpot ja nopean kirjaamisen mahdollistava potilastietojärjestelmä. Tämä antaisi aikaa tärkeimmälle, eli enemmän aikaa potilaalle ja hänen kohtaamiselleen. Lääkärit/hoitajat ehtisivät myös ajanvarausvastaanotoillaan ottamaan enemmän potilaita ja hoitojonoja saataisiin purettua. Itselläni on kokemusta n. 10:stä eri potilastietojärjestelmästä. Vuosien varrella järjestelmät kehittyivät, mutta harvemmin parempaan suuntaan. Mitä "edistyksellisempi" järjestelmä oli, sitä enemmän sen kanssa tuhraantui aikaa ja se aika oli pois potilailta.
Usein sanotaan, ettei päättäjät tiedä, mitä todellisuus on tämän päivän julkisessa terveydenhuollossa. Minä tiedän. Olen ollut päättämässä kohtuuttomista säästöistä, joita vastaan olen äänestänyt. Olen ollut hoitamassa potilaita, jotka ovat odottaneet apua liian kauan ja tilanne on muuttunut sen myötä vaikeammaksi. Sairastuttuani itse vakavasti tuli tutuksi, mitä on olla potilas, jota ohjataan paikasta toiseen apua saamatta ja on tarjottu "ei oota". Olen ollut se omainen, joka on pelännyt ja surrut, että läheinen ei saa ajoissa apua. Omaisena olen saanut myös seurata, kuinka vaikeaa on iäkkäämmän ihmisen selvitä "digiajasta" Näiden syiden takia uskon, että olen oikea ihminen päättämään sotealan asioista. Näen ihmiset, en pelkkiä numeroita ja virkamiesten saneluja, siitä mistä jälleen pitää leikata. Päätöksenteko kenelle annetaan ja keneltä otetaan pois, on aluehallituksella ja aluevaltuustolla. Ei ministereillä tai hallituksella. Siksi on erittäin tärkeää, että aluepäättäjinä on henkilöitä, jotka osaavat ohjata resurssit oikeaan suuntaan, niihin palveluihin, jotka estävät sairauden/tilanteiden vaikeutumisen ja sitä kautta hintalapun suurenemisen. Pelkästään omaishoitajuutta tukemalla ettei henkilö päädy ympärivuorokautiseen hoitoon säästetään suuria summia.
