-
“Pienten kuntien asialla, hyvinvointia tukemassa”
Olen 60 -vuotias turvallisuusalan erityisasiantuntija. Aiemmin olin Puolustusvoimien palveluksessa, josta eläköidyin everstiluutnantin sotilasarvolla. Erityisosaamistani on henkilöstöhallinto, turvallisuus, organisointi ja johtaminen. Toimin Kokemäellä kaupunginvaltuuston 1.varapuheejohtajana.
Koululaitos Kokemäellä on erinomainen ja sitä tulee jatkossakin tukea, niin että oppimismahdollisuudet ovat korkeatasoiset. Päiväkoti toimintaa voidaan kehittää kuuntelemalla vanhempia ja mahdollistamalla vaikuttaminen päiväkodin toimintaan ja arkeen. Lapsille ja nuorille on mahdollistettava erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungin tulee hyödyntää eri yhdistysten ja muiden toimijoiden tarjoamia mahdollisuuksia tukemalla näiden toimintaa.
Kokemäen pitää jatkaa nykyistä avointa teollisuutta ja yritystoimintaa tukevaa ja kannustavaa linjaansa. Näihin toimiin kuuluu jo käynnissä olevat tonttien hankinnat ja kaavoitus. Kunnan on mahdollistettava uusien yritysten aloittaminen ja kehittäminen sekä tuettava jo olemassa olevia yrityksiä kaikin keinoin. Uusien työpaikkojen luominen on tärkeää, jotta muuttotappiota saadaan hillittyä. Sijaintinsa puolesta Kokemäki on yrityksille erinomainen paikka, liikenneyhteydet ovat hyvät ja myös rautatien läheisyys tarjoaa potentiaalia erilaisille kuljetuksille.
Kaupungin pitäisi ottaa käyttöön menetelmiä, joilla kuntalaisten mielipide saataisiin nykyistä helpommin ja tehokkaammin kuuluville. Yhtenä keinona voisi olla paikallisten myymälöissä tapahtuva visuaalinen tiedottaminen ilmoitustauluin tai televisioiden kautta. Nopealla ja hyvällä tiedottamisella katkotaan huhuilta siivet ja jaetaan kuntalaisia nopeammin tietoa tulevasta tai muusta tärkeästä. Kaikilla kun ei ole enää tule sanomalehtiä eivätkä kaikki ole aktiivisia somen käyttäjiä. Samalla pitäisi pohtia keinoja, joilla kuntalaisen päätöksentekoon osallistuminen helpottuisi, mm internet gallup tai vastaavien menetelmien käyttö voisi olla yksi keino.
Olen kuntavaaliehdokkaana, koska haluaisin Kokemäen edelleen olevan hyvä ja turvallinen paikka asua ja elää sekä mahdollisesti perustaa perhe. Olisi hienoa, jos Kokemäki pystyisi entistä paremmin tarjoamaan monipuolisen elinympäristön, jossa on työpaikkoja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungin on päätöksenteossa ja suunnittelussa otettava huomioon riittävä ennakointi ja mahdollistettava perustamis- ja kasvuedellytykset hyvää toimintaympäristöä hakeville yrityksille. Muuttotappion rajoittaminen on yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä, koska vain siten voimme säilyttää kuntamme elinvoimaisena. Satakunnan hyvinvointialue otti ison roolin aluepolitiikan tekijänä eikä Satakunnan pieniä kuntia ole kohdeltu kovinkaan hyvin. Palveluverkkoa supistetaan ajattelemattomasti ja kustannustehottomasti. Kokemäellä on vielä muutamia vuosia aikaa vaikuttaa sotepolitiikkaan, jotta meillä edes jollain tasolla säilyy sote -palveluissa perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palveluasuminen.
“Pienten kuntien asialla, hyvinvointia tukemassa”
Olen 60 -vuotias turvallisuusalan erityisasiantuntija. Aiemmin olin Puolustusvoimien palveluksessa, josta eläköidyin everstiluutnantin sotilasarvolla. Erityisosaamistani on henkilöstöhallinto, turvallisuus, organisointi ja johtaminen. Toimin Kokemäellä kaupunginvaltuuston 1.varapuheejohtajana.
Organisaation jäsentymättömyys ja epäselvyys vaikuttavat merkittävästi sekä työntekijöiden että asiakkaiden kokemuksiin ja palveluiden laatuun. Kaikki osapuolten pitää tietävää omat roolinsa ja vastuunsa, jotta yhteistyö sujuisi tehokkaasti. Organisaatiorakenne on korjattava selkeäksi, jossa on määritelty vastuut ja roolit. Tämä auttaa työntekijöitä sekä asiakkaita löytämään oikeat tahot ja palvelut. Yhteistyön lisääminen eri organisaatioiden välillä parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Organisaation kehittämisessä on kuunneltava sekä työntekijöitä että asiakkaita, jotta löytdetään kestäviä ratkaisuja. Lääkärivajeen ratkaiseminen on ensisijainen tavoite. Jos resursseja ei voida jakaa tasaisesti, pitää harkita muita tapoja, kuten etäpalveluja tai yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa. Työntekijöiden kouluttaminen ja tiedottaminen organisaation muutoksista ja rakenteista pitää tapahtua ennakoivasti ja osallistavasti. Selkeä viestintä vähentää epäselvyyksiä ja parantaa työntekijöiden sitoutumista. Asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden huomioiminen palvelujen suunnittelussa voi parantaa asiakastyytyväisyyttä. Palautteen kerääminen asiakkailta ja työntekijöiltä on tärkeää kehittämistyössä.
Palvelujen keskittäminen suurimpiin asutuskeskuksiin tuo mukanaan merkittäviä haasteita, jotka vaikuttavat sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan että aluepolitiikkaan. Kun suuret kunnalliset keskukset vain vahvistavat asemaansa, pienemmät kunnat jäävät palveluiden ja resurssien ulkopuolelle, mikä johtaa laajamittaisiin muutoksiin niiden toiminnassa. Tämä heikentää työpaikkojen saatavuutta ja vaikuttaa pienten kuntien vetovoimaan asuinpaikkana. Peruspalveluiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, säilyttäminen on elintärkeää myös pienemmillä paikkakunnilla. Erityisesti ympärivuorokautisten palvelut pitää hajauttaa maakuntaan, jotta asiakkaat voivat pysyä tutuissa ympäristöissään, lähellä ystäviään ja perhettään. Liian pitkät välimatkat omaisten ja läheisten tapaamiseen aiheuttavat lisästressiä ja eristyneisyyttä. Investointipäätöksissä on huomioitava myös pienempien terveysasemien ylläpidon kustannukset ja niiden merkitys paikallisyhteisöille. Esimerkiksi Harjavallan sairaalan kunnostaminen tuntuu järjettömältä, kun samalla summalla voitaisiin tukea useita pienempiä terveyspalveluja tuottavia yksiköitä. Terveyskeskusten, kuten Nakkilan, hylkääminen johtaa resurssien tuhlaamiseen ja heikentää paikallisten palveluiden laatua. Yhteisölliset ja paikalliset palvelut ovat tärkeitä, ja niiden ylläpitäminen on avainasemassa elinvoimaisten ja kestävien alueiden kehittämisessä.
Henkilöstön hyvinvointi on keskeinen tekijä organisaation menestyksessä, ja se alkaa vahvasta ja osaavasta johtamisesta. On huolestuttavaa, että hyvinvointialueen rakennusvaiheessa johtaviin asemiin nimetyillä henkilöillä ei ole ollut riittävää osaamista henkilöstön ja hoitotyön johtamiseen. Tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että organisaation toiminnalle. Työntekijät ansaitsevat johtajia, jotka ovat paitsi päteviä myös kykeneviä kuuntelemaan ja tukemaan tiiminsä jäseniä. Johtajien koulutukseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta he voivat kehittää esihenkilötehtävänsä hallintaa ja parantaa työilmapiiriä. Hyvinvoiva henkilöstö on avain tehokkuuteen ja organisaation menestykseen. Vuonna 2024 suoritetun työhyvinvointikyselyn tulokset ovat hälyttäviä. Noin puolet vastanneista haluaisi vaihtaa työnantajaa, ja 27 % on kokenut syrjintää. Lisäksi kolmasosa vastaajista on tyytymätön esihenkilönsä toimintaan. Nämä luvut osoittavat, että muutoksia tarvitaan kiireellisesti. Hyvinvointialueen on keskityttävä näihin haasteisiin ja kehittävä toimintatapojaan. Työntekijöiden hyvinvointi ja tyytyväisyys ovat keskeisiä tekijöitä organisaation toimivuudelle ja vetovoimalle. Tavoitteena tulisi olla ympäristö, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja jossa esihenkilöt ovat taitavia ja empaattisia johtajia. Tämä vaatii jatkuvaa koulutusta, avoimuutta ja kulttuurin muutosta, jotta kaikki työntekijät voivat kokea itsensä arvostetuksi ja kuulluksi.
