-
“Päätöksiä työntekijän äänellä”
Lupaan tehdä päätöksiä työntekijän äänellä ja kokemuksella, puolustaa asukkaiden terveydenhuoltoa, hoitoon pääsyä, sekä henkilöstön työssäjaksamista.
Tällä hetkellä hyvinvointialueet tukahduttavat ja väsyttävät ammattitaitoisen henkilökunnan jatkuvilla muutoksilla ja protokollilla. Suomessa on ollut toimiva terveydenhuolto vuosikymmeniä. Tällä hetkellä hehkutetaan omalääkärimallia, mikä on toiminut jo vuosia sitten hyvin useissa kunnissa. Nyt uudelleen käyttöön otettu omalääkärimalli on otettu käyttöön myös päivystystapauksissa, minkä myötä potilaita heitellään terveyskeskuksesta toiseen lääkärin perässä. Aikaisemmin omalääkärimalli on toiminut erinomaisesti kiireettömissä tapauksissa, tätä mallia ei saa sekoittaa päivystystoimintaan. Jokaisessa terveyskeskuksessa on oltava päivystys, johon tulee saada tehtyä ajanvaraus tai kävellä sisään apua tarvittaessa. Terveyskeskusten aukioloajoista. Hyvinvointialueella terveyskeskusten aukioloaikoja tulee pidentää, jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuus hoitaa terveysasioita myös virka-ajan ulkopuolella. Tällä hetkellä päivystysaikoja on kärkyttävä heti kun puhelinlinjat aamulla aukeavat. Puolen päivän aikaan päivystysajat ovat loppuneet, tai iltapäivästä alkaa jo ohjaus Porvoon sairaalaan. Tähän on saatava muutos, terveyskeskuspäivystykseen on päästävä myös myöhemmin iltapäivällä. Kansa ikääntyy, sairastavien määrä lisääntyy. Miten voi olla mahdollista, että aukioloajat ovat näin suppeat.
Hyvinvointialueen pienet terveyskeskukset. Pienet terveyskeskukset on pidettävä auki. Terveysasematoimintaa keskittämällä nykyiseen tahtiin, joudumme älyttömiin ruuhka tilanteisiin. Kuntalaisten matka syrjäisiltä alueilta terveyskeskukseen tulee kohtuuttomaksi. Jotta saamme pidettyä alueet tasaisesti asuttuina, on palveluita saatava myös hyvinvointialueen laitamilta. Ikäihmiset ja kotihoito. Omaishoidon tukeen ei saa koskea. Omaishoitajat ovat tärkeässä roolissa ikääntyvän väestön hoidossa, heitä kohtaan tulee korostaa arvostusta ja huolehtia heidän jaksamisestaan mm. intervallipaikkoja lisäämällä. Lisäksi palvelutalopaikkoja on saatava lisää; tällä hetkellä palvelutalopaikkoja on aina vain vähemmän ja hyvinvointialueet tiukentavat kriteereitä, joilla palvelutalopaikkoja saa – nämä prosessit ovat pitkiä ja kuormittavia ikäihmisille ja heidän omaisillensa. Tässä tilanteessa on myös panostettava laadukkaaseen kotihoitoon ja saatava nopealla aikataululla kaikki tukitoimet ja turva kotona asumiseen. Useat ikäihmiset esim. kaatumistilanteessa joutuvat odottamaan apua kohtuuttoman kauan. Hyvinvointialueella tulisi oma turva-auttaja, eikä halvin mahdollinen yksityinen, joka tällä hetkellä tarjoaa palvelun toisen hyvinvointialueen puolelta ja laskuttaa asiakasta kohtuuttomalla tavalla.
Pelastus ja ensihoito. Meidän on pidettävä huoli, että jokainen asukas saa hädän hetkellä nopeasti hänelle kuuluvan pelastuslaitoksen ja ensihoidon toimesta annettavan avun. Vasteaikoja ja tehtävämääriä on jatkuvasti tarkkailtava ja niihin on reagoitava lisäämällä henkilökuntaa ja autoja, jotta avun saa nopeasti eikä henkilökunta kuormitu liian suureen keikkamäärään. Tässäkin tulee huomioida potilasturvallisuus, sekä työntekijöiden työhyvinvointi. Hyvinvointialueen protokollat ja ruohonjuuritason päätöksenteko. Hyvinvointialueen organisaatiorakenne pitää tällä hetkellä sisällään useita johtotason väliportaita, eli käytännössä esihenkilöitä päällekkäin. Tämä on valtava kuluerä hyvinvointialueelle. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja riittävän osaamisen turvaamiseksi esihenkilöillä, jotka vastaavat päätöksenteosta käytännön työhön, tulee olla riittävä koulutus ja substanssitason osaaminen. Huonolla, vanhanaikaisella johtamisella emme saa työntekijöitä jaksamaan työssä.
Olen kolmen lapsen perheen isä Sipoon Nikkilästä. Työskentelen Itä-uudenmaan hyvinvointialueella Sipoon kotihoidossa. Koulutukseltani olen perustason ensihoitaja. Minulla on yli 12v kokemus hoitoalalta. Olen työskennellyt terveyskeskuksessa, kotihoidossa, psykiatrisessa sairaalassa ja ensihoidossa.
“Päätöksiä kuntalaisen äänellä”
Kouluissa luokkakokoihin tulee kiinnittää huomiota riittävän oppimisen turvaamiseksi. Suomessa oppimistulokset ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa, samaan aikaan luokkakokoja on suurennettu ja digitalisaatiota tuotu enenevässä määrin mukaan oppimiseen. Luokkakokoihin tulee kiinnittää huomiota, opettajia tulee kuunnella oppimistoimien suunnittelussa. Erityisen tuen oppilaille tulee tarjota riittävä tuki opiskeluun - tällä turvataan tasavertainen mahdollisuus oppimiseen kaikille.
Kirjastossa ja sen ympäristössä oleva häiriökäyttäytyminen on saatava loppumaan. Aukioloajat tulee saada pidennettyä takaisin entiselleen ilman, että häiriökäyttäytyminen sen estää. Kuntalaisilla tulee olla oikeus asioida ja työskennellä kirjastossa ilman turvattomuuden tunnetta.
Tällä hetkellä perheissä sisarukset saattavat olla päivähoidossa eri päiväkodeissa. Paikat tulee tarjota perheille niin, että sisarukset pääsevät samaan päiväkotiin, ellei perhe toisin toivo. Päiväkodit eivät myöskään saa olla laitosmaisia komplekseja isoine ryhmineen. Työntekijöiden ääni tulee saada kuuluviin myös varhaiskasvatustoimintoja suunniteltaessa.
Olen kolmen lapsen perheen isä Sipoon Nikkilästä. Työskentelen Itä-uudenmaan hyvinvointialueella Sipoon kotihoidossa. Koulutukseltani olen perustason ensihoitaja. Minulla on yli 12v kokemus hoitoalalta. Olen työskennellyt terveyskeskuksessa, kotihoidossa, psykiatrisessa sairaalassa ja ensihoidossa.
