-
“Verorahoille vastinetta”
Olen 36-vuotias varatuomari ja ekonomi Espoon Kauklahdesta. Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme lasta. Työskentelen tällä hetkellä valtiovarainministeri Purran erityisavustajana ja perussuomalaisten ministeriryhmän sihteerinä.
Länsi-Uudenmaan tulee olla edelläkävijä omalääkärimallin käyttöönotossa. Omalääkärimalli parantaa tutkimusten mukaan hoidon laatua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä.
Alueet myöntävät eri poliittisille ryhmille niin sanottua demokratiarahaa poliittiseen toimintaan, kuten vaalikampanjoihin. Tämänkaltainen piilopuoluetuki tulee lopettaa ja varat tulee käyttää palvelujen tuottamiseen.
Digitalisaation mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti ja etäpalveluiden käyttöönottoa tulee laajentaa edelleen. Tämä on usein kustannustehokkain ja nopein tapa tarjota palvelut. Samalla se vapauttaa resursseja niiden asukkaiden palvelujen tuottamiseen, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää digipalveluja.
Haluan turvata koko alueen asukkaille välttämättömät palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti läheltä kotia. Hyvinvointialueen tulee keskittyä vain ydintehtäviensä hoitamiseen. Ydintehtäviä eivät ole ilmastosuunnitelmien laatiminen tai paperittomien terveydenhuollon järjestäminen. Kallis vuokralääkäriralli tulee laittaa kuriin. Edellisen hallituksen kyhäämän surkean sote-uudistuksen seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on siirtynyt hyvinvointialueille. Tämä on vienyt päätöksenteon yhä kauemmas asukkaista ja lisännyt hallintoa ihmisille tärkeiden sotepalvelujen kustannuksella. Turhasta hallinnosta ja aluevaltuuston kokouspalkkioista on varaa leikata.
“Pelasta Espoo”
Olen 36-vuotias varatuomari ja ekonomi Espoon Kauklahdesta. Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme lasta. Työskentelen tällä hetkellä valtiovarainministeri Purran erityisavustajana ja perussuomalaisten ministeriryhmän sihteerinä.
Espoon tulee olla kilpailukykyinen vaihtoehto etenkin työssäkäyville lapsiperheille. Tämä edellyttää vaihtoehtoisten liikkumismuotojen turvaamista, sekä riittävää ja edullista asuntotarjontaa. Espoon hajanainen kaupunkirakenne tekee auton käytön monelle ihmiselle välttämättömäksi, minkä vuoksi vastustan autoilun vaikeuttamista erilaisilla ideologisilla hankkeilla. Julkista liikennettä on toki samalla kehitettävä edelleen siten, että se olisi mahdollisimman monelle realistinen liikkumismuoto. Erilaiset liikkumisen muodot eivät sulje toisiaan pois. Lapsiperheiden kannalta erityisesti pientalojen määrää tulisi lisätä hajanaisen kaupunkirakenteen mahdollistaessa väljän asumisen. Päiväkoteihin ja kouluihin on panostettava. Jokaisella tulee olla oikeus turvalliseen päiväkoti- ja koulupäivään oman kodin lähellä. Katujengit eivät kuulu Espooseen ja näitä tulee torjua aktiivisella viranomaisyhteistyöllä. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään kadulla liikkumista.
Mielestäni kaupungin tärkein tehtävä on lisätä asukkaidensa hyvinvointia turvaamalla toimivat peruspalvelut. Samalla kaupungin talous tulee saada kestävälle pohjalla. Espoon verotuotot eivät ole viime vuosina kasvaneet samassa suhteessa väkimäärän kasvun kanssa. Samalla palveluihin käytettävät menot ovat lisääntyneet. Tämä selittyy pitkälle sillä, että väestönkasvu koostuu pääosin vieraskielisestä väestöstä. Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat pois kaikesta muusta kuntalaisia aidosti hyödyttävistä kohteista. Veronkorotukset eivät ole vaihtoehto. Espoo on viime vuosina velkaantunut voimakkaasti kaupungin aggressiivisen kasvun seurauksena. Tämän velkataakan hoitaminen ja peruspalveluiden turvaaminen edellyttää menojen priorisointia. Kaikki toissijainen, joka ei suoranaisesti lisää kuntalaisten hyvinvointia joutaa leikkauslistalle.
Tulevaisuuden haasteena näen taloustilanteen ohella Espoon väestönkehityksen. Espoon väestönkasvu koostuu pääosin tuki- ja palveluriippuvaisesta vieraskielisestä väestöstä ja tämän kehityksen odotetaan vain kiihtyvän. Tämä asettaa kaupungille demograafisia, sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, joista tulee ottaa huomioon ennakoivasti kaikessa päätöksenteossa. Espoon tulee määrätietoisesti torjua haitallista väestönkehitystä vetovoimatekijöitä poistamalla. Vieraskieliselle väestölle ei tule tarjota kuin lakimääräiset vähimmäispalvelut. Espoon ei tule antaa lainkaan kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille tai kiintiöpakolaisille.
Olen asunut käytännössä koko ikäni Espoossa ja olen nähnyt, kuinka kaupunki asukkaineen on muuttunut. Kaupungin kasvun myötä turvattomuus ja asuinalueiden segregaatio on lisääntynyt. Moni kaupunginosa on jo peruuttamattomalla tavalla muuttunut maahanmuuton aiheuttamien lieveilmiöiden myötä. Nykyisellä väestökehityksellä vieraskieliset ovat enemmistönä Espoossa 2050-luvulla. Tämä kehityskulku pitää nyt pysäyttää. Päätin asettua ehdolle, koska kotikaupunkini on tällä hetkellä suurien muutosten edessä, ja uskon tuovani asiaosaamiseni kautta lisäarvoa valtuustotyöskentelyyn.
