-
28, Lähihoitaja, Työsuojeluvaltuutettu
“Rohkeutta sanoa ääneen se mitä muut vain ajattelevat”
Syntyjään halikkolainen perheellinen pitkän linjan nuorisopolitiikan aktiivi, joka päätti uida vastavirtaan ja palata suuremman kaupungin hälinästä takaisin maaseudun rauhaan. Minussa yhdistyy nuoren näkökulma, kokemus, yhteistyötaidot ja kompromissihalukkuus sekä päätöksentekokyky.
Salon tulee olla lapsiperheille houkutteleva vaihtoehto ja käyttää valttikorttinaan toimivia peruspalveluja, erinomaista sijaintiaan sekä maaseutumaisuuttaan. Kaupungin tärkeimmät peruspalvelut ovat varhaiskasvatus sekä perusopetus. Salon tulisi olla ylpeä idyllisistä kyläkouluistaan sekä pyrkiä säilyttämään ne. Opetuksen ja kasvatuksen lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastemahdollisuuksia sekä tapahtumatoimintaa.
Salon on oltava yrittäjämyönteinen kaupunki, joka omalta osaltaan luo yrittämiselle ja elinkeinoelämälle hyvät sekä kannustavat lähtökohdat. Aktiivinen elinkeinoelämä tuo kaupunkiin kaivattuja työpaikkoja sekä piristää tapahtuma- ja harrastustoimintaa.
Salolle on jäämässä ratahankkeesta käteen vain miljoonien lasku. Kaupungin ei tule investoida hankkeeseen, jonka hyödyt valuvat muihin kaupunkeihin.
Salon tulee olla taloustasapainostaan tunnettu vetovoimainen ja yrittäjämyönteinen kaupunki, joka houkuttelee työllisyyttä sekä lapsiperheitä. Kaupungin on panostettava perustehtäviinsä ja tarjottava salolaisille laadukkaat palvelut. Valtuutettuna tuon päätöksentekoon nuoren naisen innovatiivisuutta sekä kansainvälisissä luottamustehtävissä kerättyä kokemusta ja näkökulmaa. Toimin kolmatta vuotta Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston hallituksessa ja olen kokenut puolueidenvälisessä yhteistyössä. Lisäksi vaikutan jo neljättä vuotta Perussuomalaisen Nuorison hallituksessa.
“Ammattimies aluevaltuustoon”
Vuosikymmenen sote-alalla työskennellyt ammattilainen. Olen erikoistunut ensihoitoon, mutta suurimmaksi osaksi olen kerryttänyt kokemukseni monipuolisesti vammaispalveluissa työskennellen sekä erikoissairaanhoidosta Ahvenanmaalla.
Työntekijöiden työhyvinvoinnista leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jolla tavoitellaan pikavoittoa talouden sopeuttamistoimissa. Työhyvinvointiin käytettyjä euroja ei tule katsoa vain kulueränä, josta on helppo karsia, kun talous on tiukalla. Sen sijaan työhyvinvointiin käytetyt eurot ovat investointi hyvinvoivaan ja terveeseen henkilöstöön, joka antaa työlleen paljon enemmän.
Jos hoitoa vaativaa sairautta tai ongelmaa ei pääse syntymään, ei siitä tule kulujakaan. Ennaltaehkäisy edistää kansanterveyttä ja on tehokasta, vaikuttavaa sekä inhimillistä. Laskelmien mukaan esimerkiksi yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan. Meidän on pystyttävä parempaan. Terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia voi ehkäistä matalan kynnyksen palveluilla, ennaltaehkäisevillä palveluilla ja neuvonnalla. Näihin palveluihin panostamalla voimme säästää jo etukäteen – niin taloudellista kuin inhimillistäkin resurssia.
Lähipalveluja tarvitaan koko maakunnassa - myös maaseudulla. Julkisrahoitteisista palveluista maksetaan veroina myös kaupunkien ulkopuolella, joten peruspalveluiden täytyy olla kohtuullisesti saavutettavissa myös maaseudulla asuville. Palveluverkon täytyy huomioida alueellinen tasa-arvoisuus.
Hyvinvointialueen täytyy keskittyä perustehtäviensä laadukkaaseen toteuttamiseen taloudelliset realiteetit huomioiden. Varhan aluevaltuuston sekä -hallituksen täytyy johtaa esimerkillä. Ryhmärahojen jakaminen puolueille sekä kokouspalkkioiden nostaminen juuri aluevaalien alla ei ole edestä johtamista - vaan kyvyttömyyttä osallistua säästötalkoisiin. Minä tarjoan aluepäätöksentekoon ammattitaitoa ja päätöksentekokykyä.
