-
“Kunnan kehittäminen ei ole odottelua, vaan tekoja”
Olen Karijoen kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, kahden kauden valtuutettu. Toimin Karijoen Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana. Lisäksi olen aktiivinen puolueeni nuorisojärjestössä. Haluan kehittää Karijoen päätöksentekoa avoimeksi, tehokkaaksi ja keskustelevaan suuntaan.
Karijoki ei ole suuri, mutta juuri siinä piilee meidän voimamme. Pienenä kuntana meillä on mahdollisuus toimia ketterästi, innovatiivisesti ja tehokkaasti. Kunnan tulee tukea paikallista yrittäjyyttä, matkailua ja uusia toimintamalleja, jotka lisäävät alueen elinvoimaa. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa lisättävä entisestään
Veronmaksajien rahoja ei saa käyttää tehottomasti. Kunnan taloutta on hoidettava vastuullisesti ja menot asetettava tärkeysjärjestykseen. Kaikkeen ei voida panostaa, mutta tärkeimmistä palveluista on pidettävä kiinni. Velkaantumisen sijaan on löydettävä järkeviä ja kestäviä ratkaisuja.
Päätöksenteon on oltava läpinäkyvää, keskustelevaa ja kuntalaisia kuuntelevaa. Haluan vahvistaa avointa vuoropuhelua niin kuntalaisten kuin päättäjien välillä, myös yli puoluerajojen. Kunnan toimintakulttuuria on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi ja reilummaksi.
Minulle kunta ei ole vain hallintorakennus, vaan ennen kaikkea sen asukkaiden yhteisö. Kunnan on palveltava kuntalaisia, ei päinvastoin. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että Karijoella tarvitaan läpinäkyvämpää hallintoa, johon jokainen kuntalainen voi luottaa. Haluan kehittää päätöksentekoa avoimemmaksi ja keskustelevaan suuntaan. Kunnan asioista ei pidä päättää pienessä piirissä tai suljettujen ovien takana. Tarvitaan vuoropuhelua sekä kuntalaisten että päätöksentekijöiden välillä – myös yli puoluerajojen. Hyvät ideat ja toimivat ratkaisut eivät katso puoluekantaa, vaan tärkeintä on Karijoen etu. Pienen kunnan ei pidä olla hidas ja byrokraattinen. Päinvastoin, meidän on hyödynnettävä ketteryyttämme. Kunnan tehtävä on mahdollistaa ja tukea, ei jarruttaa ja hallinnoida turhaa. Meidän on kehitettävä kuntaa aktiivisesti sen sijaan, että jäämme odottamaan ulkopuolisia ratkaisuja tai kuntaliitosta. Taloudenpidossa on oltava realismia ja maalaisjärkeä. Turhat menot on karsittava, ja kunnan on keskityttävä ydintehtäviinsä. Veronmaksajien rahoja on käytettävä vastuullisesti, eikä velkaantumiseen saa ajautua. Resursseja ei tule sitoa periaatteisiin -kiinteistöihin tai toimintoihin, jotka eivät palvele kuntalaisten etua. Karijoen on oltava elinvoimainen ja houkutteleva paikka asua, yrittää ja vierailla. Tämä tarkoittaa fiksua taloudenpitoa, rohkeita kehityshankkeita ja päätöksentekoa. Nyt on muutoksen aika – yhdessä voimme rakentaa paremman tulevaisuuden Karijoelle.
“Tehokas Sote -vähemmä byrokratiaa, enemmän palveluja”
Olen puusepänteollisuudessa. työjohtaja ja aktiivinen poliitikko. Minulla on laaja työkokemus eri aloilta, ja haluan viedä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta eteenpäin. Haluan vähentää byrokratiaa, lisätä valinnanvapautta ja saada rahankäytön tehokkaammaksi – palveluja heikentämättä.
Hyvinvointialueella on rahaa käytettävänä, mutta se ei saa valua turhiin ideologisiin hankkeisiin tai poliittisiin tavoitteisiin. Meidän on keskityttävä olennaisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, ja karsittava kaikenlainen byrokratia ja piilopuoluetuet, jotka eivät palvele kansalaisia.Hyvinvointialueella on rahaa käytettävänä, mutta se ei saa valua turhiin ideologisiin hankkeisiin tai poliittisiin tavoitteisiin. Meidän on keskityttävä olennaisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, ja karsittava kaikenlainen byrokratia ja piilopuoluetuet, jotka eivät palvele kansalaisia.
Maksusetelit ovat erinomainen keino parantaa sote-palveluiden saatavuutta ja laatua. Pienillä paikkakunnilla ne ovat usein ainoa vaihtoehto, jos julkiset palvelut ovat liian kaukana tai niistä on pulaa. Isoillakin paikkakunnilla maksuseteleistä on hyötyä, sillä ne voivat lyhentää jonoja ja parantaa palveluiden saatavuutta. Jos julkiset palvelut ovat ruuhkautuneita, maksuseteli mahdollistaa asiakkaille pääsyn yksityisiin palveluihin nopeasti. Lisäksi, jos yksityinen palveluntarjoaja pystyy tuottamaan palvelut edullisemmin, maksuseteli voi tarjota veronmaksajille säästöjä samalla, kun asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon.
Sote-palvelujen tuottaminen ei saa jäädä hallinnon ja byrokratian vangiksi. Nykyinen järjestelmä, jossa valtavat summat rahaa valuvat tehottomiin hallintokuluihin, on täysin kestämätön. Palveluja on parannettava, hallinnon kasvattamisen sijasta. Sote-palveluja ei pidä sosialisoida, vaan hyödyntää yksityisten palveluntuottajien mahdollisuuksia. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla palvelusetelit luovat mahdollisuuksia lähipalveluista, sillä julkiset palvelut keskittyvät sopeuttamistarpeen myötä. Palvelusetelit luovat valinnanvapautta ja auttavat hoitamaan palveluja lähempänä kuntalaista – näin pienellä paikkakunnalla voi hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia, mikä parantaa saatavuutta. Päätöksentekijöiden on saatava vertailukelpoista dataa siitä, kuinka paljon julkisten palvelujen tuottaminen maksaa verrattuna yksityisiin palveluihin. Julkiset ja yksityiset palvelut pitää voida vertailla avoimesti ja päätöksenteon on perustuttava todellisiin lukuihin. Hyvinvointialueen toimintaa ei voida pelkistää turhiksi ideologisiksi hankkeiksi tai poliittisiin lehmänkauppoihin. Meidän on keskityttävä olennaisiin palveluihin ja karsittava kaikki turhat toimet. Piilopuoluetuet ovat moraalittomia ja se pitää lopettaa. Veronmaksajien rahat on käytettävä vastuullisesti ja tehokkaasti. Sote-alan ammattilaisilla on arvokasta asiantuntemusta, jota tulee hyödyntää päätöksenteossa.
