-
“Loppu hömpötyksille – toimivat palvelut, fiksu talous!”
Olen lähihoitaja, joka työskentelee kotihoidossa ja näkee iäkkäiden arjen haasteet. Haluan, että Turku on hyvä paikka kaikille. Turku, jossa iäkkäät saavat arvokasta hoivaa, nuorilla on mahdollisuus työllistyä ja työssäkäyvien verorahat käytetään vastuullisesti kaupunkilaisten hyväksi.
Turku ei tarvitse miljardihankkeita, vaan sujuvaa ja toimivaa liikennettä, joka palvelee kaikkia. Meillä on jo hyvä joukkoliikenne, mutta se tarvitsee lisää resursseja ja kehitystä palvelemaan paremmin kaupunkilaisia – ei turismin ehdoilla tehtyjä sijoituksia. Katujen kunnossapitoon ja pysäköintipaikkoihin on panostettava, jotta liikkuminen on sujuvaa niin joukkoliikenteellä kuin yksityisautoilla
Turun peruspalveluiden on palveltava turkulaisia, ei kasvavaa hallintokoneistoa. Koulujen ja varhaiskasvatuksen on tarjottava laadukasta opetusta, joka antaa nuorille vahvan pohjan tulevaisuudelle. Kaupungin päätösten on palveltava ensisijaisesti omia asukkaitaan, ei turhia hankkeita, jotka eivät tuo suoraa hyötyä turkulaisille.
Turvallisuus kuuluu jokaiselle turkulaiselle, eikä rikollisuutta tai häiriökäyttäytymistä saa hyväksyä osaksi kaupunkikuvaa. Turku on ollut häiriöindeksin kakkosena, mikä kertoo vakavasta ongelmasta. Poliisin ja järjestyksenvalvonnan resursseja on vahvistettava, ja kaupungin on tehtävä tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa rikollisuuden torjumiseksi. Nuorten jengiytyminen ja katuväkivalta on otettava vakavasti – ennaltaehkäisy ja nopeat toimenpiteet ovat avainasemassa. Turun on oltava kaupunki, jossa jokainen voi liikkua turvallisesti, mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Länsi-Turussa asuva ehdokas, joka on lähtenyt mukaan, koska kaupungissa on asioita, jotka on muutettava. Turun on oltava kaupunki, jossa nuorilla on mahdollisuus työllistyä ja iäkkäät saavat arvokasta hoivaa. Raitiotie ei ole ratkaisu, vaan sujuva liikenne ja vastuullinen taloudenpito. Veronmaksajien rahat on suunnattava koulutukseen, nuorten työpaikkoihin ja iäkkäiden hyvinvointiin, ei miljardiluokan hankkeisiin. Työnteon on aina oltava kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen, ja kaupungin on tuettava aktiivisuutta, ei passiivisuutta. Turun on oltava turvallinen ja toimiva kaupunki, jossa jokainen voi elää ja liikkua ilman pelkoa.
“Loppu hömpötyksille – toimivat palvelut, fiksu talous!”
Olen ehdolla hyvinvointivaaleissa, koska olen nähnyt soten ongelmat kotihoidossa, palvelukodeissa ja mielenterveystyössä. Haasteita on enemmän kuin ratkaisuja. Olen myös aktiivinen jäsen lähihoitajien SuPer-liitossa, ja kuulen jatkuvasti jäseniltä huolestuttavia kokemuksia alan tilanteesta.
Kotihoidon on oltava luotettava ja toimiva, jotta ikäihmiset voivat asua kotona turvallisesti ja saada tarvitsemansa avun ajallaan. Resurssipula ei saa johtaa siihen, että vanhukset jäävät yksin ilman riittävää hoivaa. Henkilöstön määrää on lisättävä, jotta jokaisella asiakkaalla on oikeus kiireettömään ja ihmisarvoa kunnioittavaan hoitoon. Nykytilanne, jossa vanhuksia voidaan pitää sairaalan käytäväpaikoilla jopa kuukausia, on kestämätön, kallis ja epäinhimillinen. Sairaalapaikat on tarkoitettu akuuttiin hoitoon, eivätkä ne voi toimia pitkäaikaisina säilytysvarastoina hoivapaikkaa odottaville. Tämä ei ole arvokasta vanhuutta. Jokaiselle on löydyttävä asianmukainen hoivapaikka silloin, kun kotihoidon resurssit eivät enää riitä. Säästöjen varjolla ei voida hyväksyä tilannetta, jossa ikäihmiset joutuvat odottamaan hoitoa epävakaissa ja väliaikaisissa oloissa, ilman varmuutta tulevaisuudestaan.
Nuoria ei saa unohtaa. Mielenterveyspalveluihin on päästävä ajoissa, ja jokaisella lapsella on oikeus terveeseen oppimisympäristöön. Ei homekouluja tai sisäilmaongelmia – varhaiskasvatuksen ja koulutuksen on tapahduttava turvallisissa, terveissä tiloissa. Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen on panostettava, jotta ongelmat eivät kasva liian suuriksi ja nuoret saavat tarvitsemansa avun ajoissa.
Hoitohenkilökunnan on osattava suomea riittävän hyvin, jotta potilaat saavat turvallista ja laadukasta hoitoa. Jos hoitaja ja potilas eivät ymmärrä toisiaan, seurauksena voi olla vakavia hoitovirheitä ja turhaa kärsimystä. Olen itse hoitoalalla ja nähnyt läheltä, kuinka kielimuuri voi aiheuttaa vaaratilanteita ja vaikeuttaa hoidon sujuvuutta. Työnantajalla on oltava selkeä vastuu varmistaa, että työntekijöillä on riittävä kielitaito. Aluehallinnon on huolehdittava, ettei potilasturvallisuus vaarannu viestinnän puutteiden vuoksi. Tarvittaessa asetuksia ja rekrytointikäytäntöjä on tiukennettava, jotta hoito on turvallista kaikille. Selkeä viestintä ei ole vain potilaiden etu – se tekee myös hoitajien työstä sujuvampaa! Tämä ei ole pelkkää puhetta, vaan asia, jonka olen itse elänyt ja nähnyt.
Hyvinvointialueiden varat on suunnattava suoraan hoitoon, ei paisuvaan hallintoon. Iäkkäiden on saatava tarvitsemansa palvelut ajoissa, nuorten mielenterveyteen on panostettava, ja perusterveydenhuollon on toimittava tehokkaasti. Omalääkärimalli ja iltavastaanotot on otettava käyttöön, jotta hoitoon pääsee ajoissa. Potilasturvallisuus ei saa vaarantua puutteellisen kielitaidon tai ammattitaidon vuoksi – hoidon laadun on oltava aina etusijalla. Aluevaaleissa päätetään, saadaanko palvelut kuntoon vai hukataanko rahat hömpötyksiin. Minä haluan muutosta – ja sinun tuellasi se on mahdollista! Työskentelen itse hoitoalalla, joten olen nähnyt läheltä, missä sote-alalla mättää. Olen myös todistanut vaaratilanteita, joita syntyy, kun työntekijöillä ei ole riittävää kielitaitoa. Nyt on aika tehdä asioille jotain!
