Suomen kieli, kulttuuri, sivistys. Ei enää kiveen hakattu eikä pronssiin valettu, vaan uhanalainen kuin vantaalainen halavasepikkä. Niitä minä puolustan. Kouluja, joissa voi vielä oppiakin jotain. Maailmaa, jossa suomen kielellä saa palvelua ja opiskelukin onnistuu. Lähiluontoa, jota ei jyrätä betonibunkkereiden ja teräsraiteiden alle. Aikalaishulluudelle olen ankaran tuomitseva. Samoin ahneille gryndereille, rumille kuutiotaloille jotka ajavat ihmiset masennukseen, maahanmuutolle perustuvalle väestönkasvulle, joka tuottaa vuosi vuodelta enemmän kustannuksia kuin tuottoa. Kovat ajat ovat edessä. Haihatteluun ei ole enää varaa.