-
“On OK olla Perus”
Olen käytännönläheinen ja maalaisjärkinen, suomalainen nainen. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja AMK (leikkaus- ja anestesia). Olen toiminut sairaanhoitajana useissa Varsinais-Suomen kunnissa perus- ja erikoissairaanhoidon piirissä. Tällä hetkellä toimin vanhuspalveluissa tiiminvetäjänä.
Maahanmuuttajan kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole yhteiskunnan varassa oleva yksisuuntainen prosessi, vaan se vaatii kotoutuvalta ymmärrystä, motivaatiota ja halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Ei ole pelkästään kunnan vastuulla kohdistaa kotoutuvaan lisää verovaroin kustannettuja toimenpiteitä. Tällä hetkellä maahanmuuttajan ympärille muodostetaan usean ammatilaisen tukiverkosto, joka huolehtii muun muassa maahanmuuttajan turvallisen ja ihmisarvoa tukevan kauppa-asioinnin ja ikuisesti jatkuvat tulkkauspalvelut. Maahanmuuttajaäidit tulee aktivoida aktiivisemmin opiskelun ja työelämän pariin. Sanotaan, että yksinäisyys tappaa ja moni suomalainen ikäihminen kärsii yksinäisyydestä sekä virikkeettömästä elämästä. Taloudelliseen tilanteeseen vedoten kaupungin ikäihmisille suunnattua viriketoimintaa on lopetettu eikä ikäihmisellä välttämättä ole mahdollisuutta edes viikottaiseen ihmisarvoiseen ulkoiluun kotihoidon työntekijän kanssa.
Turussa on erittäin hyvät mahdollisuudet liikkua sekä Turun sisällä, että lähikuntiin toimivilla paikallisliikenteen yhteyksillä. Tulevaisuudessa täytyy miettiä järkeviä tapoja kehittää liikkumista kaupungin alueella ja lähikuntiin. Taloudellisempi ja järkevämpi tapa on kehittää lähijunaliikennettä raitiotien sijaan. Kaupungin tulee huolehtia siitä, että liikkuminen paikallisbussilla olisi mahdollista mahdollisimman monelle, myös ikääntyvälle väestölle. Edullisempi paikallisbussimatkustaminen palautettava Varhan työntekijöille. Kaikkea kivaa kaikille, ei liene tässä(kään) taloustilanteessa mahdollista, ainakaan raitiotiehankkeen muodossa.
Turun kouluihin on palautettava kunnioitus suomalaista kulttuuria ja kieltä kohtaan. Koulun tehtävä on antaa lapselle eväät elämää varten opettamalla perusaineita, eikä keskittyä toteuttamaan muoti-ideologioiden turhaa jargonia. Tiukassa taloustilanteessa kuntalaisten verovarat suunnattava järkevästi. Ei-lakisääteisten palvelujen kustantaminen verovaroin on lopetettava. Jokaisella lapsella on oikeus olla turvassa myös koulussa sekä oikeus kasvaa ja kehittyä tasa-arvoiseen suomalaiseen yhteiskuntaan Suomen kansalaiseksi. Jengiytymiseen kiinnitettävä enemmän huomiota myös kouluissa kuin koulun ulkopuolella.
Sydäntäni lähellä ovat suomalaiset perusarvot, työn tekemisen kunnioittaminen, ainutlaatuinen luontomme ja vapaus liikkua siellä. Koen tärkeäksi, että tulevaisuudessa kotikaupunkini Turku on turvallinen ja kehittyvä maakunnan keskus.
“On OK olla Perus”
Olen käytännönläheinen, suomalainen nainen. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja AMK (leikkaus- ja anestesia). Olen toiminut sairaanhoitajana useissa Varsinais-Suomen kunnissa perus-ja erikoissairaanhoidon piirissä. Tällä hetkellä toimin vanhuspalveluissa tiiminvetäjänä sekä omaishoitajana.
Koti- ja omaishoidon kehittäminen siten, että ikäihmisen inhimillinen kotona asuminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään. Syrjäytyminen yhteiskunnan toiminnasta ja yksinäisyys voidaan torjua ja lievittää ikäihmisten viriketoiminnalla. Omaishoitajien jaksamiseen satsattava enemmän taloudellisia resursseja. Yöaikainen kotihoito voisi turvata useammalle mahdollisuuden elää tutussa kotiympäristössä mahdollisimman pitkään. Nämä päätökset haastavat päätöksentekijöiltä kykyä tehdä eettisesti kestäviä päätöksiä. Sujuvat prosessit ympärivuorokautisen hoivapaikan saamiseksi silloin, kun kotona asuminen ei ole enää turvallista ja/tai arvokasta elämää kunnioittavaa. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisäämistä muu muassa ikäneuvoloin.
Suomalainen terveydenhoito on suurien kysymysten edessä. Hyvinvointialueet itsessään ovat valtava menoerä Suomen veronmaksajien maksamasta budjetista. Suuri kysymys on kuka hoitaa maamme ikääntyvän väestön tulevina vuosina, jos uusia tekijöitä ei saada alalle? Yhteistyötä täytyy lisätä yksityisten toimijoiden kanssa sekä kehittää suomalaista hoitotyön yrittäjyyttä. Ammattitaitoisen ja työhön sitoutuneen työvoiman rekrytoimiseen alalle on panostettava muun muassa laadukkaalla hoitotyön johtamisella. Kallis vuokaratyö ei ole vastaus huutavaan hoitajapulaan. Vuokratyö on harvoin työhönsä sitoutunutta eivätkä tunne ihmisiä, joita hoitavat sekä vastuu työstä on yleensä kapeampi. Ulkomaalainen halpatyövoima ei ratkaise hoitoalan ongelmaa. Halpatyövoima heikentää alan palkkakehitystä eikä tuota tarpeeksi veroeuroja yhteiskuntamme hyväksi. Kielen ja kulttuurin osaamattomuus näkyy päivittäin hoitotyön arjessa virheinä ja vaaratapahtumina. Hoitotyön johtamiseen tulee kiinnittää huomiota muun muassa rekrytoimalla aidosti motivoituneita ratkaisukeskeisiä muutosjohtajia sekä johtajia, jotka tuntevat toimintakentän sekä hallitsevat taloudelliset realiteetit.
Liikkuvien terveyspalveluiden lisäämistä varsinaissuomalaisten käyttöön tulee edistää ja kehittää tulevaisuudessakin. On järkevää viedä palveluita niitä tarvitsevien kuntalaisten kotiin. Yöpäivystysten poistaminen vie turvallisuuden tunnetta pois mikä on hyvin inhimillinen tunne. Talouden näkökulmasta ei ole järkevää pyörittää palvelua yöaikaan, jos yöaikaista hoitoa tarvitsevia ei ole tarpeeksi. Ensihoito ei ole taksipalvelu. Ensihoidon huipputiimit ja osaajat voivat tuoda huipputason osaamista asiakkaan kotiin ilman turhaa erikoissairaanhoidon päivystyksen kuormittamista. Kotihoidon arjessa törmään useasti käytännön ongelmana siihen, ettei ikäihminen pääse omatoimisesti asioimaan terveysasemalla tai laboratoriossa esimerkiksi sen vuoksi, ettei fyysisten syiden, muistisairauden tai saattajan/omaisen puutteessa pääse liikkumaan kotinsa ulkopuolella. Omaishoitajien jaksamista tulisi edistää myös heille kotiin tarjottavilla palveluilla. Kotihoidon palveluiden maksuttomuus arvioitava uudelleen. Moni kuntalainen osaa ja haluaa käyttää erilaisia digitaalisia palveluja, mutta digitaaliset palvelut eivät voi korvata kokonaan hoitajan ja lääkärin fyysistä tapaamista.
Olen työskennellyt yli 20 vuotta terveydenhuollossa. Olen saanut olla näköalapaikalla toteuttamassa ruohonjuuritason hoitoa niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa usean varsinaissuomalaisen kunnan alueella mm. Salo, Paimio, Raisio, Sauvo ja Turku. Pitkä työkokemus on auttanut näkemään asioita myös asiakkaiden, potilaiden ja omaisten näkökulmasta. Hyvinvointialueen tiukka taloudellinen tilanne pakottaa päättäjät ja johtajat kehittämään taloudellisesti järkevämpiä tapoja tuottaa perusterveyspalveluja erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiksesi. Tiukassa taloustilanteessa tulee nähdä metsä puilta. Hoitotyön säästöt tulevat järkevästä työn suunnittelusta sekä karsimalla turhia vikamiehiä ja johtajia. Hyvinvointialueella järkevä ja kestävä päätöksenteko ei ole sitä, että ensin luvataan palveluja ja seuraavassa hetkessä ne otetaan pois. Suomessa koulutetaan maailman parhaimpia hoitotyön osaajia ja asiantuntijoita. Isoja satsauksia tulee tehdä hoitotyön johtamisen laadun parantamiseksi ja hoitotyöntekijöiden jaksamisen ja työolojen parantamiseen. Näin voimme minimoida kalliin ja tehottaman vuokra- ja ulkomaalisen työvoiman käytön. Jokaisella suomalaisella on oikeus terveydenhuollossa tulla ymmärretyksi ruotsin tai suomen kielellä. Hyvä ja inhimillinen hoito on muutakin kuin hymyä ja kädestä pitämistä.
