-
Fysioterapiayrittäjä, Geronomi (YAMK)
Ikä: 60“Tehdään Kokemäestä hyvä paikka elää”
Olen 60 -vuotias fysioterapiayrittäjä. Koulutukseltani olen myös vanhustyön asiantuntija ja ammatillinen opettaja. Perheeseeni kuuluu puoliso ja jo aikuiset neljä lasta ja viisi lastenlasta. Toimin Kokemäellä kaupunginhallituksen ja laaja-alaisen hyvinvointityöryhmän jäsenenä.
On tärkeää, että lapsille on tarjolla monipuolista varhaiskasvatusta. Perhepäivähoidon pitää olla mahdollista päiväkotihoidon lisäksi. Avoimen päiväkodin toimintaa tulee kehittää, jotta kotona hoidossa oleville lapsilla ja heidän vanhemmillaan on mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin muiden perheiden kanssa. Samalla voidaan kuunnella vanhempia, ja mahdollisten ongelmien ilmaantuessa ohjata perhe oikean avun puoleen. Nuorten perheiden tukeminen on tärkeää paitsi lisäämään perheen voimavaroja myös mahdollistamaan lapsen normaali kehitys. Lapsiperheille, lapsille ja nuorille pitää myös tarjota erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia. Kaupungin on tärkeää tehdä yhteistyötä niin seurakunnan kuin paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa palvelujen tarjoamisesta.
Kokemäelle pitää saada uusia työpaikkoja, jotka houkuttelevat työntekijöiden lisäksi myös uusia asukkaita kuntaan. Väkiluvun kasvaminen lisää uusien kauppojen ja palvelualan yritysten tarvetta. Elinkeinoelämää tulee tukea monipuolisin keinoin. Kunnan tulee houkutella uusia yrittäjiä, sekä tukea ja huomioida jo olemassaolevia yrittäjiä. Kaupungin yhteistyö yrittäjäyhdistyksen kanssa luo hyvän pohjan yrittäjyyden tukemiseen. Kokemäki on yritysten sijainnille hyvä paikka, kakkostien ja rautatien läheisyys, valokuituverkko, yhteydet Porin satamaan ja lentoasemaan sekä vihreän energian saatavuus ovat monille yrityksille tärkeitä. Nykyinen kaupunginhallitus, johon itsekin kuulun, on ollut hyvin yritysmyönteinen. Uusia teollisuusalueita kaavoitetaan, jotta saadaan yrityksille tontteja johon rakentaa.
Kuntalaisia pitäisi saada entistä enemmän mukaan sekä seuraamaan kunnan asioita että jopa osallistumaan päätöksentekoon. Tämä on hyvin mahdollista nykypäivän moninaisin keinoin. Monille kuntalaisille ei enää tule maksullisia sanomalehtiä; Valtaväylä -lehti onneksi on meidän kokemäkeläisten ilmaisjakelulehti, josta asukkaat saavat lukea uutisia. Pitää kehittää erilaista viestintää, joka tavoittaa paremmin kuntalaisia. Kaupungin somejulkaisut on hyvä keino, mutta kaikki eivät edelleenkään ole somessa, heidätkin tulee huomioida. Kuntalaisten osallistamisesta hyvä esimerkki on osallistava budjetointi, jota Kokemäellä on toteutettu jo pariinkin otteeseen. Sen ansiosta saatiin mm. Kauvatsalle oma mattonpesupaikka.
Lähdin kuntavaaliehdokkaaksi, koska haluan vaikuttaa varsinkin lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa heikennettiin avoimen päiväkodin toimintaa. Tämä toiminta olisi ollut hyvin tärkeää niille perheille, joissa äidit ovat lasten kanssa kotona. Yritin asiaan vaikuttaa, mutta tätä ei kannatettu muissa puolueissa. Myös perhepäivähoidon tärkeyttä korostimme, mutta jäimme siinäkin puolueena yksin. Olen kuulunut kuluvalla kaudella myös hyvinvointityöryhmään, jossa olemme pohtineet kokemäkeläisille tärkeitä hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Näet Kokemäen hyvinvointisuunnitelman kaupungin nettisivuilta. Kokemäelle tarvitaan uusia yrityksiä, ja tähän pitää elinkeinopolitiikassa panostaa. Väkiluku vähenee; uudet työpaikat voivat tuoda uusia työntekijöitä paikkakunnalle, ja samalla myös lapsiperheitä. Kokemäen väkiluku uhkaavasti vähenee, ja tämä vaikuttaa valtionavustuksiin ja muun yritystoiminnan (kaupat ja palvelut) hitaaseen näivettymiseen. Pitää olla avarakatseinen, jotta kaikki investointimahdollisuudet Kokemäelle huomioidaan realistisesti. Kokemäki on kaunis paikka asua. Meidän tulee tehdä kaupungista viihtyisä kaikki ikäryhmät huomioiden. Jokivartta pitäisi entistä enemmän hyödyntää. Tärkeää on myös vaikuttaa hyvinvointialueen suuntaan, jotta meillä säilyy sote -palveluissa perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palveluasuminen. Neuvotellen tiloista ja palveluista on nytkin päästy jo hyvään kompromissiin, eikä kaikki palvelut hävinneet.
“Yhdessä kohti parempia palveluita”
Olen 60-vuotias fysioterapiayrittäjä. Koulutukseltani olen myös vanhustyön asiantuntija ja ammatillinen opettaja. Perheeseeni kuuluu puoliso ja jo aikuiset neljä lasta ja viisi lastenlasta. Toimin aluevaltuutettuna, ikääntyneiden palvelujen lautakunnan jäsenenä sekä vammaisneuvoston puheenjohtajana.
Hyvinvointialueen tulee huolehtia erityisesti heikoimmista ihmisistä. Nyt leikkaukset ovat ikävästi osuneet juuri näihin ihmisryhmiin. Ei enää leikkauksia, jostain muusta on nyt säästettävä kuin heikoimpien palveluista. Satakunnassa on vähennetty ikäihmisten palveluasumisen paikkoja n. 130. Omaishoitajilta poistettiin ennakoiva tuki, ja muutenkin omaishoidon palkkiokriteereitä on tiukennettu. Uusi RAI arviointi on tehnyt entistä vaikeammaksi päästä palveluasumisen piiriin. Ikäihmisiä kuskataan kauas omaisistaan hoidettavaksi. Ikäviä asioita kaikki edelliset. Ikäihmisten lisäksi myös vammaiset henkilöt ovat hyvin haavoittuva ihmisryhmä. Vammaisten ihmisten oikeuksia tulee kunnioittaa. Uusi vammaispalvelulaki astui voimaan 1.1.2025. Se sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Hyvinvointialueen tulee edistää vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan sekä tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Hyvinvointialueen tulee turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Heikoimpia katson olevan myös lapset, jotka eivät itse pysty vaatimaan oikeuksiaan. Työ lasten ja heidän perheiden parempien palvelujen eteen kantaa hedelmää pitkälti tuleviin vuosikymmeniin, ja siksi palveluihin panostaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.
Palveluja ei saa keskittää isompiin kaupunkeihin. Varsinkin peruspalvelut pitää löytyä miltei jokaisesta kaupungista. Lisäksi ympärivuorokautista palveluasumista pitää hajauttaa ympäri maakuntaa, jotta omaisille ei muodostu liian pitkiä välimatkoja läheistään tapaamaan. Satakunnan hyvinvointialueen suunnitelmat eivät ole tukeneet paikallisia palveluita kovinkaan hyvin. On suunnitteilla suuria investointihankkeita sekä Poriin että Raumalle. Osa investoinneista olisi mahdollista hajauttaa maakuntaan vaikka jo olemassa oleviin tiloihin, joita hyvinvointialue vuokraa kunnilta. Kunnat varmasti tulevat vastaan vuokrakustannuksien osalta, kun tulevat saamaan kuntaan palveluita ja työntekijöitä. Myös turvallisuuden kannalta olisi hyvä hajauttaa palveluita koko maakuntaan.
Hyvinvointialueen tulee ostaa palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, mikäli hinta-laatusuhde on kohdillaan. Kun palveluja tarvitaan, ei saa olla kynnyksenä se, kuka palvelua tuottaa. Ikävä kyllä nyt hyvinvointialueella on karsittu juuri yksityistä palvelutuotantoa rankalla kädellä. Pienet yritykset ovat joutuneet jopa lopettamaan toimintansa. Kuitenkin Hyvinvointialojen Liitto on tehnyt tutkimusta, että ainakin osa yksityisestä palvelutuotannosta on edullisempaa kuin julkinen palvelutuotanto. Hinnat molemmista, niin julkisesta kuin yksityisestä palvelusta, tulisi avata julkisesti, ja puntaroida mikä palvelu tuotetaan milläkin tavalla. Mikäli jokin yksityinen palvelu on kallista, pitää harkita sen järjestämistä julkisin varoin. Monipuolinen palvelusektori tarjoaa jouhevan, nopean ja tehokkaan reagoimisen asiakkaan tarpeisiin oikea-aikaisesti. Näin toimimalla ei kasvateta erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Olen toiminut luottamushenkilönä Satakunnan hyvinvointialueella jo yhden kauden. Katson siitä olevan huomattavasti apua edunvalvonnassa, koska organisaatiorakenne, henkilöstö ja vaikuttamiskanavat ovat tuttuja. Kuten luottamuspaikoistani on havaittavissa, olen heikoimman ja hauraimman puolella henkeen ja vereen. Ikäihmisten palveluista on leikattu valtavasti, ja palvelut ovat heikentyneet huomattavasti. Palveluasumisesta on vähennetty paikkoja viime vuoden aikana reilu sata. Palvelujen osto yksityisiltä on ollut lähes kokonaan kielletty. Vaikka budjetti onkin hyvin tiukka, on säästöt liiaksi keskittyneet juuri ikäihmisten palveluihin. Vammaisneuvoston toiminnan olemme saaneet hyvinvointialueella hienosti liikkeelle. Edunvalvontatyö on tärkeää vammaisten ihmisten osallisuuden tukemiseksi. Vammaisia on kuunneltava, koska he ovat asiantuntijoita heidän asioistaan päätettäessä. Palvelujen keskittämistä isompiin kaupunkeihin vastustan. Meidän pitää säilyttää peruspalvelut myös pienemmillä paikkakunnilla. Palveluita on jo keskitetty aivan liikaa. Kannatan myös palveluiden kustannustehokasta kohdistamista eri sektoreille. Jos palvelu on edullisempaa yrittäjän toimintana, miksi ei käytettäisi edullisempaa ratkaisua. On selvää, että julkinen palvelutuotanto on ensisijaista, mutta on otettava mukaan myös yksityiset palveluntuottajat ja yhdistykset/järjestöt palveluntarjoajiksi, jos hinta on edullisempi. Kaikkia palveluntarjoajia tarvitaan, jotta palvelut saadaan toimimaan.
