-
“Haastavat ajat vaativat sydämellistä päätöksentekoa”
Olen 9 vuotta sitten Askolaan kotiutunut peruskouluikäisten lasten äiti. Kunnan palvelut ja toimijat ovat tulleet tutuiksi niin omien kuin lastenkin tarpeiden kautta.
Askolan tulee satsata varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukioon ja nuorisotoimeen parhaalla mahdollisella tavalla. Kasvatus- ja opetushenkilöstön koulutukseen, toiminnan kehittämiseen ja riittäviin resursseihin on panostettava. Pienessä kunnassa ensiluokkainen koulutus, varhaiskasvatus ja nuorisotoiminta ovat vahvoja vetovoimatekijöitä.
Työvoimapalvelut siirtyivät vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle. Kunnan tulee panostaa yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa, jotta voidaan palvella niin työttömiä työnhakijoita kuin yritysten tarpeita kohdennetusti. Työnhakijoiden turha kurssittaminen ja takaisin kortistoon kouluttaminen ei edistä kenenkään asiaa. Yrittäjyyteen tulee suhtautua myönteisesti. Kunnan päätöksenteossa tulisi huomioida vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin, sekä pyrkiä tukemaan niitä mahdollisuuksien mukaan.
Kunnan taloutta tulee rakentaa kestävälle pohjalle. Kuten kunnan talousarviosta voimme kaikki todeta, on edessä hankalat ajat. Leikkauksia ei tule kuitenkaan tehdä lyhytnäköisesti tai näennäisesti, vaan tulevaisuuteen tähdäten ja harkiten. Vetovoimatekijöistä, kuten kyläkouluista, ei tule tinkiä. Kunnan itäisen puolen kehittäminen voisi ennemminkin lisätä kunnan vetovoimaisuutta pitkällä tähtäimellä, ja olla näin ollen tuottoisa sijoitus. Suuriin investointeihin tulisi nyt suhtautua erittäin kriittisesti, koska emme voi loputtomasti rahoittaa lainojen korkoja lisälainalla.
Nyt jos koskaan Askola tarvitsisi vahvaa vetovoimaa ja pitovoimaa. Kunnan vaikea taloustilanne ja pelottava hyvinvointialue säästökuureineen luovat epävarmuutta lähes jokaisen kuntalaisen mielessä. Pyritään kuitenkin nostamaan jalustalle sitä mikä täällä on hyvää, kehitetään sitä mikä on pielessä ja käytetään sitä paljon puhuttua maalaisjärkeä vaikeiden asioiden edessä, inhimillisyyttä unohtamatta.
“Haastavat ajat vaativat sydämellistä päätöksentekoa”
Olen Askolalainen ajoneuvoasentaja. Taustalla myös n. 10 vuoden kokemus ohjaus- ja kasvatusalan töistä. Lapset ja nuoret ovat erityisen lähellä sydäntäni.
Hyvinvointialueita tarvittiin yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitsemään kustannusten kasvua. Palveluverkoston supistaminen ja arjessa tarpeellisten terveyspalveluiden (terveyskeskus, hammashoito, neuvolat) keskittäminen kaupunkeihin ei mielestäni vastaa alkuperäistä hyvinvointialueen perustarkoitusta. Palveluverkoston supistaminen asettaisi pienten kuntien asukkaan eriarvoiseen asemaan suhteessa isompien kuntien ja kaupunkien asukkaisiin. Lisäksi supistaminen laajentaisi hyvinvointi- ja terveyseroja, koska julkisen liikenteen toimimattomuus ja mahdolliset taloudelliset haasteet voivat estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon ajoissa tai ollenkaan. Palveluverkoston supistamisen sijaan pitäisi keskittyä toiminnan tehostamiseen ja terveyspalveluiden käyttöasteen nostamiseen.
Hyvinvointialueen säästötavoitteet ja -aikataulu ovat liian kireät. Sen lisäksi, että säästöjä on näin nopealla aikataululla erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta löytää riittävästi, on vaarana päätyä hätäisiin ja lyhytnäköisiin leikkauksiin, jotka eivät todellisuudessa korjaa tilannetta pitkällä tähtäimellä laisinkaan. Tästä hyvänä esimerkkinä omaishoidontuen leikkaus. Monet kestävät ja hedelmälliset säästötoimet vaativat selvitystä ja askel kerrallaan eteneviä toimenpiteitä, jotta palvelut pysyvät turvattuina koko muutosprosessin ajan. Lisäaika lisäisi myös päätöksenteon vastuullisuutta ja mahdollistaisi riittävän taustatyön päätettävien asioiden kohdalla.
Pelko hyvinvointialueen muuttumisesta pahoinvointialueeksi on todellinen. Säästöjä pitäisi nipistää kohtuuttoman nopeasti kohtuuttoman paljon, ja näissä talkoissa ihmisyys on vähällä unohtua. Minulla on tahtotila osallistua näihin talkoisiin ja asettua ihmisyyden puolelle.
