Aluevaltuustossa on tulevaisuudessakin tiedossa lähinnä ikäviä päätöksiä. Päätöksenteon on pohjauduttava faktoihin ja realismiin, jotka talous asettaa, mutta myös arvoihin niiden raamien sisällä. Muutamina nostoina mainitsen seuraavat tärkeät teemat, sillä heikoimman puolella on oltava. Omaishoitajien palkkioiden pienentäminen tuoreena päätöksenä alueella on harmittanut todella. Ehkä seuraavat päättäjät ovat tämän suhteen viisaampia ja ymmärtävät seuraukset tällaisista päätöksistä. Myös vammaisten kuljetuspalvelut ovat puhuttaneet, myöntämisen kriteerit on koettu epäoikeudenmukaisiksi. Ehkä uusin silmin olisi syytä katsoa tätäkin. Menneeseen haikailu voi joskus olla hyväksi. Aluillaan olevan hallintosääntöuudistuksen myötä seuraava aluevaltuusto toivon mukaan kokoontuu tarkoituksenmukaisemmissa, maltillisen kokoisissa toimielimissä ja ymmärtää luopua ryhmärahasta.

Lasten ja nuorten asiat, ja sen myötä etenkin koulut ovat sydäntäni lähellä. Hirmuisia digiloikkia hyppivässä maailmassa pitäisi osata jarruttaa peruskoulujen kohdalla. On syytä panostaa oppimateriaaleihin; enemmän oikeita kirjoja, käsin kirjoittamista ja vain ripaus tietotekniikka. Perusteet pitää olla ensin kunnossa. On syytä huomioida opettajien aito mahdollisuus perustyöhön. Ylimääräisistä hankkeista olisi varaa karsia. Inkluusioinnostus ja sen seuraukset on nyt nähty, pienryhmistä ei saa luopua! Lähiluonto on yksi Hyvinkään valttikorteista ja näin on oltava myös tulevaisuudessa. Rakentaa voi muuallekin kuin ulkoilumaastojen päälle. Tulevalla valtuustokaudella haasteet taloudessa tuskin helpottavat ja edessä on tiukkaa taloudenpitoa. Verotusta ei tule kiristää.