-
“Vastuullista taloudenhoitoa, elinvoimaa ja kestävää kehitystä”
Olen tehnyt pitkän uran tietohallinnon tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Jäin vuonna 2023 eläkkeelle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tietohallintopäällikön tehtävästä.
Erityisesti heikon taloussuhdanteen aikana päättäjien on osattava hahmottaa päätösten vaikutukset myös pitkällä tähtäimellä. Kunnan hankintaosaamista on kehitettävä ja kilpailutuksilla on tavoiteltava laatua ja tehokkuutta. Digitalisaatio ja tekoäly voivat tehostaa kuntien palveluita, mutta henkilökohtaista palvelua on tarjottava silloin, kun se on välttämätöntä. Heinolan homekoulujen ja päiväkotien purkamisen sekä väistötilojen käytön ja uusien tilojen rakentamisen vuoksi tehdyt investoinnit tulevat rasittamaan kunnan taloutta pitkälle tulevaisuuteen. On erittäin tärkeää, että vuosittaiseen talousarvioon varataan riittävät varat kunnan palvelutuotannon kannalta tärkeiden tilojen kiireelliseen kunnossapitoon ja työt tehdään tehdä ammattitaitoisesti alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Heinolan kunnan tulee osallistua aktiivisesti yritysten tarpeiden ja työllisyyspalvelujen yhteensovittamiseen sekä edistää tarpeiden mukaista paikallista ammattikoulutusta. Lisäksi tulee kartoittaa yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien sekä koulutusjärjestäjien kuten Koulutuskeskus Salpauksen, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston kanssa. Kunnan kannattaa hyödyntää Päijät-Hämeen liiton osaamista ja selvittää mahdollisuudet EU-tukien ja muun julkisen rahoituksen saamiseen. Heinolan kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen ja elinvoimaa tulee kehittää vain ja ainoastaan kohti sellaista kehitystä, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien toimintamahdollisuuksia. Tuore esimerkki tästä sitoutumisesta on, että Heinolan kaupunginhallitus halusi tuoda julki päätöslauselmassaan 17.2.2025 kielteisen kantansa Stedle Exploration AB:n Kuusisuon malminetsintälupahakemukseen. Katso tarkemmin https://www.heinola.fi/ajankohtaista/kaupunginhallituksen-paatostiivistelma-17-2-2025/.
Opettajien työkuormitus on edelleen kasvanut ja tämä asia tulee ottaa vakavasti. Opettajia tulee kuunnella! Kukin luokka oppilaineen on omanlainen ja opettajat ovat avainasemassa ratkomassa millaisia ratkaisuja tulisi tehdä, jotta kaikilla luokan oppilailla olisi mahdollisuus oppia. Esim. riittävätkö opettajalla jo käytössä olevat keinot vai tarvitaanko muita vielä: tasoryhmiä, erityisluokkia, erityisopettajia, kouluavustajia tai rauhallisempia tiloja, toisenlaista opetusmateriaalia vai keinoja uhkaavaan käytökseen puuttumisessa. Varhaiskasvatukseen osallistuminen tulee olla mahdollista kaikille sitä tarvitseville tasapuolisesti. Jokaiselle koululaiselle on pystyttävä takaamaan turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö. Kouluissa lasten ja oppilaitoksissa nuorten kohtaamissa haasteissa ja kiusaamiseen sekä muuhun pahoinvointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi opettajien, terveydenhoitajien, kuraattoreiden ja koulupsykologien yhteistyön tulee olla sujuvaa. Koulukiusaamisen suhteen on oltava nollatoleranssi. Kiusaamistapaukset on käsiteltävä koulun, vanhempien, oppilashuollon sekä tarvittaessa sosiaalihuollon kanssa. Varastamiseen, väkivaltaan ja seksuaaliseen häirintään on puututtava välittömästi sekä tehtävä niistä viipymättä ilmoitus poliisille. Yhdenkään lapsen tai nuoren ei tulisi joutua pelkäämään koulupäivää jo etukäteen.
Olen naimisissa ja minulla on kaksi aikuista tytärtä ja yksi lapsenlapsi. Olen asunut Heinolassa vuodesta 1986. Parasta Heinolassa on rauhallisuus, rehdit ihmiset ja mahdollisuudet ulkoiluun.
“Palveluista sujuvampia ja vaikuttavampia”
Olen tehnyt pitkän uran tietohallinnon tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työskentelin tietohallintopäällikkönä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä toukokuusta 2019 ja jäin vuonna 2023 eläkkeelle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tietohallintopäällikön tehtävästä.
Kiristyvän talouden vuoksi on tärkeää keskittää kehittämistoimet hankkeisiin, jotka lisäävät työketjujen sujuvuutta ja palvelujen vaikuttavuutta sekä tuovat kustannussäästöjä heikentämättä palveluiden laatua tai saatavuutta. Työketjussa sujuvuuden ja vaikuttavuuden edellytyksenä on työnsä osaavat ammattilaiset. Siksi on erityisen tärkeää panostaa työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen sekä työturvallisuuteen. Tyytyväinen työntekijä ei vaihda työnantajaa tai toimialaa, eikä päädy kouluttautumaan uuteen ammattiin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tämän vuoden aikana käynnistymässä moniammatillisen tiimimallin valmistelu ja käyttöönotto. Tämän mallin sisällä toimii potilaansa hyvin tunteva omalääkäri–omahoitaja-työpari. Aiemmissa omalääkärikokeiluissa on todettu, että hoidon vaikuttavuus paranee ja myös potilaan sitoutuminen hoitoon vahvistuu. Hoidon sujuvuutta parantaa myös, jos ennen lääkärin vastaanottoa lääkärin käytettävissä on potilaalle tehtyjen laboratoriokokeiden tulokset. Joillakin hyvinvointialueilla on käytössä terveyden mittauspisteitä, joissa potilas voi itsenäisesti ja/tai hoitajan opastuksella ennen lääkärin vastaanottoa mitata verenpaineen ja painon sekä tulostaa nämä tiedot. Tiimimallia olisi hyvä kehittää edelleen kohti perhelääkärimallia. Tällöin sekä lääkäri että hoitaja tuntisivat perheenjäsenten terveydentilan kokonaisuudessaan. Lastensuojelun, päihde- ja mielenterveyshuollon osalta tulee lisätä resursseja sekä kehittää sujuvat toimintamallit varautumiseen, joilla mahdollistetaan myös kiireelliset lastenhuollon sijoitukset sekä kiireellinen päihde- ja mielenterveyshoitoon pääsy. Vastaavasti tulee kehittää sujuvat toimintamallit kouluterveydenhuollon ja hyvinvointialueen oppilashuollon (koulukuraattorit ja psykologit) yhteistyöhön.
Suomessa erityissairaanhoito on keskittynyt keskussairaaloihin ja vastuu perustason sote-palveluista kuuluu hyvinvointialueille. Mielestäni Päijät-Hämeen perustason sote-palvelut tulee säilyttää hajautettuna ja niiden palvelujen lisätarpeita tulee täydentää etäpalveluilla ja tarvittaessa liikkuvilla palveluilla ja muilla innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka helpottavat palvelujen saatavuutta ja käyttöä. Esimerkiksi liikkuvilla palveluilla henkilöstöä ja laboratorionäytteenottokalustoa voidaan viedä sinne, missä asiakkaatkin ovat, kuten esimerkiksi kouluihin tai hoitokoteihin tai markettien pysäköintialueille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Näissä kunnissa asuvat voivat äänestää minua aluevaaleissa, joissa käytetään vaalean violettia äänestyslappua. Numero on eri kuin kuntavaalien valkoiseen äänestyslappuun tuleva numero.
