-
“Asiantuntijuutta päätöksentekoon”
Olen työskennellyt yli 25 vuotta kuntasektorilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Ensin viisi vuotta kunnansihteerinä ja sen jälkeen yli 20 vuotta sisäisenä tarkastajana.
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle on kertynyt aiempien vuosien tilinpäätösylityksiä eli säästövelvoitetta lähes 1 miljoonaa euroa. Tämä ei tarkoita sitä, että palvelualueen taloudenpito olisi ollut huonoa. Säästövelvoitteet (=budjettiraamit) ovat olleet yksinkertaisesti liian kovat. Palvelualueen toiminnot ovat lakisääteisiä, varhaiskasvatuksessa jopa lainsäädännöllä mitoitettuja. Säästöjen löytyminen on ollut huomattavasti hankalampaa kuin muilla palvelualueilla. Ainoa keino kuroa umpeen kertynyt säästövelvoite ovat lomautukset ja niihin ei pidä missään nimessä mennä. Lapset ja nuoret tarvitsevat riittävän määrän aikuisia tuekseen. Järkevin ratkaisu olisi nyt yksinkertaisesti pyyhkiä viiva yli kertyneiden säästövelvoitteiden osalta ja aloittaa ns. puhtaalta pöydältä ja huomioida jatkossa säästövelvoitteiden osalta palvelualueen erityispiirteet. Lapsista ja nuorista ei tule säästää ensimmäisenä.
Kaupungin ateria- ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy:n osakkeet myytiin vuonna 2021 Palmia Oy:lle. Kaupungin tuolloinen johto taputti käsiään siitä, että kaupunki kuittasi osakkeiden myynnillä muutaman miljoonan itselleen. Voitonhuumassa vain unohtui se, että ei Palmia hyvää hyvyyttään Jatsia ostanut. Ja sen on myös täytynyt kuolettaa investointinsa. Tämä on tarkoittanut kohonneita ateriakustannuksia Järvenpäälle. Mikähän onkaan ollut lopputulema Jatsin myynnin järkevyydestä, kun ajatellaan taloutta? Laadun tämän hetkisestä tilanteesta ei tarvitse edes keskustella… Minulle on ideologisesti se ja sama, tuottaako kaupunki itse palvelunsa vai ulkoistaako se ne. Mutta ulkoistuksen kokonaistaloudellisuus tulee jatkossa tutkia nykyistä paremmin, jos lisäulkoistuksia harkitaan.
Kaupungin väkiluku kasvoi vuonna 2017 Manner-Suomen kunnista nopeimmin (2,5 %). Edellisen kaupunginjohtajan aikana haluttiin kovaa väestönkasvua, koska hänen teesinsä oli, että väestönkasvulla kuitataan velkoja. Ei ihan onnistunut, sillä konsernivelka nousi samalla huomattavasti. Tiukalla talouskurilla tilanne on saatu jotenkuten hallintaan, mutta Järvenpään konsernivelka on edelleen huimat 450 miljoonaa euroa. Lainakanta on laskenut ja sillä tiellä pitää jatkaa, sillä korkomenot syövät käyttötalouden liikkumavaraa. Väestö kasvoi vuonna 2023 taas huomattavasti, eli 1,9 %, joka on aivan liikaa. Oikeampi taso olisi noin prosenttiyksikön kasvu. Kasvava väestömäärä tarvitsee nimittäin myös kasvavan määrän kunnallisia palveluita. Ja viimeaikaisella väestönkasvulla palvelut tai niiden saatavuus eivät välttämättä kohtaa asukkaiden tarpeita. Tiedän esimerkiksi kolmihenkisen perheen, joka joutui hankkimaan perheeseen toisen auton, koska lapsen päivähoitopaikka osoitettiin toiselta puolelta kaupunkia.
Sisäisenä tarkastajana olen tarkastanut mm. hallintoa, hankintoja, päätöksentekoa, rakennusurakoita ja tytäryhtiöitä. Kunnansihteerinä ollessani valmistelin mm. kunnan uuden hallintosäännön sekä tein kuntaliitoksesta esiselvityksen. Oman toimeni ohella toimin myös keskusvaalilautakunnan sihteerinä ja kunnan henkilöstöpäällikkönä. Loppuaikoina myös vähän aikaa vt. kunnanjohtajana. Aiemmat luottamustoimet Järvenpäässä 12 vuoden aikana: - Opetus- ja kasvatuslautakunta, jäsen - Tarkastuslautakunta, jäsen - KOY Järvenpään terveystalo, pj. - Järvenpään Pysäköinti Oy, pj. - Terveyskeskuskampuspysäköinti Oy, pj. - Kaupunginvaltuusto, varajäsen
