-
“Monitoimiäijä on generalisti. Mitä en osaa, sitä ei tarvita.”
Sähkö- ja automaatiotekniikan ammattilainen. Paluumaahanmuuttaja. Nykyisin aktiivinen monenkirjavassa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa. Lisäksi puhun saksaa lähes äidinkielen tasolla, ymmärrän "schwyzerdütschiä", englantia hyvin, mutta ruotsi päässyt ruostumaan kouluajoilta.
Uhkiin pitää puuttua päättäväisesti. Turvallisuus ei voi olla perusteeton tunnetila, vaan se on aidosti koettua. Kulttuuri on muutakin kuin soittoa ja taidetta - turvallisuus on meidän omaa kulttuuriamme.
Rakastan uusien asioiden oppimista. Varmasti moni muukin. Koulutus ei ole ilmaista, vaikka Suomessa moni opinto onkin opiskelijalle maksutonta. On kuitenkin paneuduttava löytämään jokaisen koulutettavan vahvuudet niin ajoissa, että heidän soveltuvuudelleen löytyy juuri se oma sopiva, mielekäs ura, toimeentulo ja paikka yhteiskunnassa. On hienoa, että saamme koulussa monenlaista valmennusta, mutta se ei saa johtaa "ikuisiin opiskelijoihin", mikä ei ole kenellekään järkevä ammatillinen perusta.
Tuskin on oma valinta, että vanhenee, sairastuu tai jopa vammautuu. Kaikki ovat ihmisiä, ja ihmisyyteen kuuluu muutakin kuin välttämättömien tarpeiden järjestely ja kiireinen suorittaminen paikasta toiseen - nimittäin aika, kuuntelu ja keskustelu. Lisätään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia yhteisölliseen osallistumiseen unohtamatta ikäihmisiä.
Olen asunut nyt Vantaalla 10 vuotta, ja sitä ennen noin vuoden Thaimaassa ja 23 vuotta asuin Sveitsissä. Lapsuuteni ja nuoruuteni elin Helsingin Vallilassa. Valmistuin sähköasentajaksi Vallilan ammattikoulusta, ja asevelvollisuuden suoritettuani kävin töiden ohella 4 vuotta iltalukiota Mäkelänrinteessä, koska matematiikka ja kielet kiinnostivat. Palattuani Suomeen oli haettava uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään, ja koska ikääkin oli karttunut, koin mielekkääksi tehdä jotakin ihmisten parissa, ja siitä seurasi paneutumiseni vapaaehtoistyön avaraan maailmaan. Kun voi auttaa, siitä tulee hyvä mieli - tekniikka ja härpäkkeet harvemmin kiittävät vaikka hyvin tottelevat. Kaveripiirini koostuu maailmalla hyvinkin erilaisista kulttuureista, eikä minulla ole "kosketusongelmia" ruoankaan suhteen. Lempiruokani on edelleen juustofondue.
