-
Asentajasorvaaja, Insinööri AMK
“Lähiterveyspalvelut ja hoitoonpääsy. Lasten ja nuorten sekä vanhusten hyvinvointi.”
Olen 35-vuotias insinööri (AMK) Vantaan Kivistöstä. Työskentelen asentajasorvaajana ja ajoneuvojen huoltajana kuljetus- ja logistiikka-alalla. Länsisuomalaisena suurperheen kasvattina arvomaailmassani koti, uskonto ja isänmaa ovat lähtökohta niin toimivalle yhteiskunnalle kuin hyvälle elämälle.
Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on hälyttävällä tasolla. Koulusurmat ja jengirikollisuus ovat selkeitä merkkejä siitä, että jossain on epäonnistuttu. Tarvitsemmekin lapsille ja nuorille enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan.
Lähiterveysasemat joissa on toimivat perusterveydenhuollon palvelut, samoin myös hammashoitolat ja neuvolat, tulee säilyttää, eikä niitä tule keskittää isompiin yksiköihin. Säästöt on haettava toissijaisista palveluista kuten sellaisista maahanmuuttajien palveluista jotka eivät ole lakisääteisiä. Samoin liiallisesta hallinnosta on supistettava ja aluevaltuustoryhmien ryhmärahat lakkautettava. Hoitoonpääsy on mahdollistettava kohtuullisessa mutta ei kunnianhimoisessa ajassa ja kiireelliset tapaukset on priorisoitava etusijalle. Uutta teknologiaa ja etäyhteyksiä tulee ennakkoluulottomasti ottaa ainakin kokeiluun niin hoitajien kuin lääkäreidenkin vastaanotoilla, sikäli kun se lain puiteissa on mahdollista. Jos ne toimivat yksityisellä puolella, niin miksi eivät julkisellakin?
Ikääntyminen on osa ennen pitkää lähes meidän kaikkien elämää ja jokaiselle vanhukselle kuuluu taata inhimillinen elämän ehtoopuoli. Omaishoitajien ääntä tulee kuunnella ja kohdentaa resursseja siten, että niin hoitajalla kuin hoidettavalla on inhimillinen arki. Hoitohenkilöstön on osattava riittävästi suomen kieltä. Mikäli hyvinvointialue aikoo ulkoistaa vanhustenhoitoa ostopalvelun kautta yksityiselle toimijalle, on tällöinkin varmistuttava siitä, että palveluntuottajalla on osaava ja suomen kielen taitoinen henkilökunta. Kielitaidoton hoitaja on potilasturvallisuusriski. Kotihoidon palveluissa uuden teknologian käyttöönottoa ei tulisi turhaa vastustaa. Ennakkoasenteista ja muutosvastarinnasta tulisi pyrkiä eroon. Monet nykyajan vanhukset hallitsevat jo tietokoneiden ja älylaitteiden käytön, joten etäyhteydet voisivat olla joissakin tilanteissa, asiakkaan tilanne ja toiveet huomioiden, järkevä ratkaisu ainakin kokeilumielessä. Tällä säästyisi myös hoitajien aikaa ja resursseja, kun ei tarvitse automaattisesti mennä paikalle jos asiakas toteaa, että tilanne on hyvä.
Vapaa-ajallani vietän paljon aikaa niin ystävieni ja läheisteni seurassa kuin myös itsekseni. Matkustelu ja uusiin paikkoihin ja ihmisiin tutustuminen ovat itselleni yksi elämän parhaimpia anteja työn, terveyden ja toimeentulon ohella. Muita harrastuksia ja kiinnostuksen kohteitani ovat muun muassa kuntosalilla treenaaminen, hapanjuurileivonta ja tietenkin politiikka. Alun perin olen lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta Pääkaupunkiseudulla olen asunut lähes koko aikuisikäni. Politiikasta kiinnostuin aikanaan, kun oman maan ja kansan tila alkoi kiinnostaa. Olemme pieni kansakunta kaukana Pohjolassa. Kuka meidän puolta pitää ja kansallista identiteettiämme suojelee, jos emme me itse? Minulle Suomi ja suomalaisuus tulee aina ensin, joten Perussuomalaiset tuntui omaan arvopohjaani heti kaikkein luontevimmalta kanavalta.
“Turvallisuus ja hyvinvointi edellä. Kaavoituksella viihtyisä ympäristö. Kouluihin järjestystä.”
Olen 35-vuotias insinööri (AMK) Vantaan Kivistöstä. Työskentelen asentajasorvaajana ja ajoneuvojen huoltajana kuljetus- ja logistiikka-alalla. Länsisuomalaisena suurperheen kasvattina arvomaailmassani koti, uskonto ja isänmaa ovat lähtökohta niin toimivalle yhteiskunnalle kuin hyvälle elämälle.
Kaupungin tulee kaavoittaa alueitaan nykyistä enemmän pien- ja rivitalopainotteisesti ja vähentää uusien kerrostaloalueiden kaavoittamista. Vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja ei pidä rakentaa sekaisin vaan riittävän etäälle toisistaan. Sekoittaminen ei ole toimiva ratkaisu, sillä se muuttaa minkä tahansa alueen hiljalleen ongelmalliseksi ja romahduttaa asuntojen arvon. Tämä on tosiasia joka emme vaikenemalla tai kieltämällä pakoon pääse. Kaavoitettaessa uusia asuinalueita tulee lähialueiden asukkaita kuunnella ja heidän näkemykset ottaa huomioon. Ratikka tai mikään muu kallis hanke ei tuo pelastusta kaupungin talouteen. Ratikan jatkeesta Länsi-Vantaalle puhutaan jo, mutta kyllä nekin rahat tulee käyttää asukkaiden hyvinvointiin ja lähipalveluihin.
Luokkakoot peruskouluissa tulee pitää maksimissaan 15-18 oppilaassa. Tätä suuremmat ryhmät ovat hankalia niin opettajille kuin oppilaille. Kännyköiden ja muiden älylaitteiden paikka on repussa oppitunnin aikana. Opettajilla tulee olla valtuudet takavarikoida häiriötä aiheuttava laite koko päivän ajaksi. Vantaalla on palkattu joihinkin kouluihin ammattihenkilöitä, jotka ovat toimineet oppilaille matalan kynnyksen tukihenkilöinä. Kokeilulla on ollut positiivisia vaikutuksia. Toimintaa tuleekin kaupungissa jatkaa ja laajentaa. Koulukiusaamiseen tarvitaan kovia keinoja, kuten koulusta erottamista ja kiusaajan vastuuseen saattamista. Lähtökohtana on oltava, että kiusaaja vaihtaa koulua eikä kiusattu. Tarvitsemme myös vartiointia kouluissa ja niiden läheisyydessä. Painotetut luokat tulee säilyttää. Keskivertoa lahjakkaammilla oppilailla on oltava mahdollisuus edetä muita nopeammin. Kaikkia maahanmuuttajataustaisia oppilaita ei tule sijoittaa S2-ryhmiin vaan hyvin suomea taitavat oppilaat tulee sijoittaa normaaliryhmiin. Näin tukea eniten tarvitsevat oppilaat myös saavat sitä tehokkaimmin. Vantaalla tulee luopua maksuttomasta vapaaehtoisesta englanninkielisestä perusopetuksesta. Ensisijainen opetuskieli on aina oltava suomi, jotta kansalliskielemme ei kuihdu. Etäkoulu tulisi lopettaa peruskouluista, sillä se madaltaa kynnystä luvattomiin poissaoloihin sekä pelaamiseen ja muuhun ylimääräiseen puuhasteluun oppitunnin aikana. Laitehankinta on myös kallis kuluerä kaupungille.
Vantaa on poliisin häiriöindeksin mukaan Suomen turvattomin kaupunki. On mielestäni väärin, että käytämme kaupungin ja siten veronmaksajien rahoja kalliisiin liikennehankkeisiin tai kaupungin ulkokuoren kiillottamiseen. Resursseja on kohdennettava lähipalveluihin, alueiden ja katujen vartiointiin sekä puhtauteen ja kunnossapitoon. Poliisin läsnäoloa sekä yleistä vartiointia niin kameroiden kuin jalkaisin tapahtuvaa tuleekin lisätä, mutta näiden lisäksi on panostettava myös ennaltaehkäisyyn. Vantaalla maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa nopeimmin. Tämän ei kuitenkaan pidä tarkoittaa sitä, että lisäämme heille julkisin varoin kustannettuja palveluja vaan kaiken lähtökohtana on, että tulijat opettelevat suomen kielen ja ovat valmiita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Liiallinen verorahoitteisten palvelujen tarjoaminen maahanmuuttajille ei ole sen enempää heidän kuin kantaväestönkään etu. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ei tule majoittaa vastaanottokeskuksissa vaan heidät on ensi tilassa ohjattava säilöönottoon ja sitä kautta palautusprosessiin.
Vapaa-ajallani vietän paljon aikaa niin ystävieni ja läheisteni seurassa kuin myös itsekseni. Matkustelu ja uusiin paikkoihin ja ihmisiin tutustuminen ovat itselleni yksi elämän parhaimpia anteja työn, terveyden ja toimeentulon ohella. Muita harrastuksia ja kiinnostuksen kohteitani ovat muun muassa kuntosalilla treenaaminen, hapanjuurileivonta ja tietenkin politiikka. Alun perin olen lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta Pääkaupunkiseudulla olen asunut lähes koko aikuisikäni. Politiikasta kiinnostuin aikanaan, kun oman maan ja kansan tila alkoi kiinnostaa. Olemme pieni kansakunta kaukana Pohjolassa. Kuka meidän puolta pitää ja kansallista identiteettiämme suojelee, jos emme me itse? Minulle Suomi ja suomalaisuus tulee aina ensin, joten Perussuomalaiset tuntui omaan arvopohjaani heti kaikkein luontevimmalta kanavalta.
