-
“Valitetaan vähemmän ja välitetään enemmän! ”
Työskentelen Hyvaep:n kokemusasiantuntijana ja kohtaan raskaissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.Olen toivonut pystyväni vaikuttamaan epäkohtiin joita on tullut vastaan, mutta se on jäänyt haaveeksi. Haen aluevaltuustoon tuodakseni hiljaisten äänet kuuluviin päätöksenteossa!
Ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin ja päihdetyöhön on panostettava yhä nuoremmalla iällä ja tehokkaammin, jotta jokainen lapsi ja nuori saa kasvaa turvallisesti ja tasavertaisesti.
Se, että lastensuojelun tarve kasvaa koko maassa pitäisi kaikilla päättäjillä olla suuri huolenaihe. Ei voida vain todeta asiantilaa, on toimittava sen korjaamiseksi! Lapsille ja perheille ajoissa annettu tuki on paitsi inhimillisesti oikein, myös taloudellisesti järkevää! Vanhemmat ovat ensisijaisia kasvattajia, ja heitä on tuettava tässä tehtävässä.
Jokaiselle ikäihmiselle on turvattava riittävät hoivapalvelut ja kotihoidon resurssit. Myös yksinäisyyden ehkäisyyn täytyy paneutua, jotta jokainen ikäihminen voi elää arvokasta ja turvallista elämää
Olen Ääni lapselle- ehdokas ja lupautunut edistämään lasten sekä nuorten hyvinvointia! Kotipalveluissa tapahtui 90-luvulla merkittävä käänne kun lapsiperheiden tukemisesta alettiin siirtää yhä enemmän resursseja raskaampiin toimenpiteisiin,kuten sijaishuoltoon ja lasten- ja nuorisopsykiatriaan.Tämä kehitys on jatkunut ja näkyy suoraan huostaanottojen määrän kasvuna.Nykyään tiedetään,että lastensuojelujärjestelmä on epäonnistunut,ja perheiden pitäisi saada tukea varhaisessa vaiheessa.Etelä-Karjalassa on onnistuttu vähentämään huostaanottojen tarvetta panostamalla perhetyöhön.Muutos on mahdollinen! Selasin vanhustenhoitoa käsitteleviä artikkeleita viimeisen vuosikymmenen ajalta.Niitä yhdistää yksi asia: puhetta ja kauhistelua riittää, mutta todellisia ratkaisuja ei ole saatu aikaan.Hoitajat ovat puhuneet kriisistä vuosikausia,mutta heidän ääntään ei ole kuultu – ei silloin, eikä nyt. Jo vuonna 2015 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto julkaisi tutkimuksen,jonka mukaan vanhusten kotihoito oli kriisissä.Laitospaikkojen vähentämistä pidettiin epärealistisena ja muistisairaiden vanhusten pärjäämistä kotona mahdottomana.Vuonna 2019 tilanne oli yhä sama, eikä tänäänkään – yli kymmenen vuotta myöhemmin mikään ole muuttunut parempaan suuntaan. Päinvastoin.Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan Suomessa piitataan vähiten ikääntyneiden ja vanhusten hoidosta. Vanhusten ja heidän hoitajiensa olojen järkyttävä kurjistaminen on loputtava juuri nyt. Vanhustenpalveluista ei voi säästää enää yhtään!
