-
“Elinvoimalla turvaa tulevaisuuteen”
Olen 53-vuotias kuudennen kauden kuntapäättäjä. Tällä hetkellä toimin Juuan kunnan kunnanvaltuustossa ensimmäisenä varajäsenenä, Juuan kunnan tarkastuslautakunnassa viidettä kautta ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan jäsenenä. Työskentelen liiketoiminta-alan lehtorina.
Kunnan elinvoiman kehittämiseen ja vahvistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja strategista suunnittelua. Kunnan tulee olla paikallisten yrittäjien tukena ja luomalla suotuisat olosuhteet yritysten kehitykselle ja kasvulle. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa pitää kasvattaa. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ovat tärkeitä elinvoiman vahvistamiselle. Hyvin toimiva infrastruktuuri, kuten tieverkosto, on elinvoimaisen kunnan perusta. Unohtamatta toimivaa digiverkostoa. Asumisen ja maankäytön suunnitelmallisuudella voidaan houkutella niin asukkaita kuin yrityksiä. Kunnan eri toimijoiden välinen yhteistyö luo synenergiaetuja ja vahvistaa elinvoimaa. Kolmannen sektorin merkitys tulee tunnistaa ja sitä on tuettava. Näillä toimenpiteillä autetaan Juuan kuntaa houkuttelevaan ja kannustavaan ympäristöön. Elinvoiman mittaaminen tulee nostaa suunnittelun ja raportoinnin yhdeksi osa-alueeksi. Tärkeimpänä mittarina palveluiden saatavuus.
Juuassa pitää edelleen kasvattaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä kuten varhaiskasvatus, koulu- ja nuorisotyö. Yhteistyön tiivistäminen myös lastensuojelun ja poliisin kanssa on tärkeää. Tärkeää on, että riski lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja muista riskeistä voidaan tehokkasti tunnistaa ajoissa ja ehkäistä. On tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on edes yksi turvallinen aikuinen, johon hän voi luottaa. Tämä voi olla oma vanhempi, opettaja, nuorisotyön parissa työskentelevä tai muu luotettava aikuinen. Lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon on tärkeää. Se lisää heidän hyvinvointiaan ja sitoutumista yhteisöön. Perheiden tukeminen moniammatillisella yhteistyöllä parantaa perheiden hyvinvointia ja lasten kasvuympäristöä.
“Palveluihin tarpeen mukaisesti ja oikeaan aikaan”
Olen 53-vuotias kuudennen kauden kuntapäättäjä. Tällä hetkellä toimin Juuan kunnan kunnanvaltuustossa ensimmäisenä varajäsenenä, Juuan kunnan tarkastuslautakunnassa viidettä kautta ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan jäsenenä. Työskentelen liiketoiminta-alan lehtorina.
Hyvinvointialueen palveluiden suunnittelussa tulee enemmän kiinnittää huomiota asiakaslähtöisyyteen. Palvelut pitää suunnitella ja toteuttaa asiakkaan tarpeen mukaan. Omalääkärimallin käyttöönottoa on vakavasti harkittava. Perinteisiin malleihin siirtyminen ei ole taantumista vaan järkevää resurssointia. Palveluiden yhdenvertainen saaminen ei toteudu Pohjois-Karjalassa. Palvelujen oikea-aikaisuus tulee taata eri väestöryhmille. Kotipalvelun ja pelastustoimen resurssia on lisättävä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeeseen on vastattava paremmin kuten myös kuraattoripalveluihin. Perusterveydenhuollon toiminta tulee järkeistää. Ennaltaehkäiseviin palveluihin pitää satsata entistä enemmän. Varhainen tuki ja terveyteen liittyvä neuvonta voivat vähentää jatkossa palvelun tarvetta merkittävästi. Olemassa olevien hoitojonojen purkamiseen tulee resurssoida riittävästi, että hoitojonot saadaan lain vaatimalle tasolle.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella työskentelee tuhansia työntekijöitä jaksamisen äärirajoilla. Henkilöstön palautumisen tukeminen esimerkiksi joustamalla työaikajärjestelyissä on tärkeää. Esimiestyön selkeyttäminen ja esimiesten osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen tukevat työntekijän jaksamista. Hyvään työilmapiiriin ja yhteishenkeen tulee satsata. Tärkeänä seikkana huomioida sote-alueen vetovoima työntekijöiden saamisen varmistamiseksi. Hyvä maine tuottaa hakemuksia ja tekijöitä. Alueena Pohjois-Karjalan on pystyttävä tarjoamaan paremmat työsuhde-edut. Työolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen kuten työvälineet ja viihtyisät työtilat tulee varmistaa jokaiselle henkilöstön jäsenelle.
