-
“Oma kunta - Siihen suunta”
Pyrin tekemään töitä Sonkajärven kunnan parhaaksi. Se edellyttää hyvää yhteistyötä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, eri järjestötahojen kuin myös naapurikuntien kanssa. Päätöksenteon pohjana tulee olla faktoihin perustuva taustatieto kunnan kokonaisetua ajatellen.
Kuntalaisten verotuloja on käytettävä harkiten ja vastuullisesti. Investoinnit on tehtävä kuntalaisten tarpeen mukaan ja ne on laitettava tärkeysjärjestykseen. Elinkaarensa päässä olevista tyhjistä kiinteistöistä on pyrittävä eroon tai ne on purettava. Kiinteistöveroista suuriosa tulee haja-asutusalueelta, siksi on perusteltua kohdentaa verotuloja tieavustuksiin ja kylien kehittämiseen.
Pidetään koulukiusaaminen ja väkivalta poissa kouluista. Lapsilla kuuluu olla oikeus laadukkaaseen ja yksilölliseen opetukseen. Erityisasemassa olevilla lapsilla pitää olla mahdollisuus omiin oppikirjoihin. Välittäminen ja lasten huolehtiminen on koulun ja kodin yhteinen asia. "Rajat on rakkautta" pätee niin koulussa kuin kotona.
Aktiivinen harrastustoiminta liikunnan tai kulttuurin parissa vahvistaa jokaisen hyvinvointia ja terveyttä. Kansalaisopisto ja vapaa sivistystoimi voi antaa siihen hyvät edellytykset tarjoamalla monipuolista kurssitarjontaa. Liikuntapaikkojen hyvä kunnossapito tuo veto/pitovoimaa kotikuntaamme. Kaikilla pitää olla mahdollisuus käyttää liikunta- tai kulttuuripalveluita varallisuudesta riippumatta.
Minulla on perhe, johon kuuluu vaimo, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Työelämässä olen toiminut musiikinopettajana, muusikkona, yksityisyrittäjänä, talonrakentajana ja nykyisin talomyyjänä. Musiikkimaailmassa minut tiedetään Kultaisen harmonikan voittajana, tanssiorkestereiden suomen mestarina ja tangofinalistina. Minussa piileekin vahva kilpailuvietti. Luottamustehtäviä olen saanut hoitaa aikaisemmin Sonkajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja Ylä-Savon Soten hallituksen jäsenenä. Nykyiset luottamustoimet ovat: Sonkajärven kunnanhallituksen puheenjohtaja, Ysaon hallituksen jäsen, PKNK varapuheenjohtaja, sekä PShyvinvointialueen hallituksen jäsen ja PSHVA omistajaohjaus- ja valvontajaoston varapuheenjohtaja.
“Terveyttä ja turvaa”
Pyrin tekemään töitä kaikkien meidän parhaaksi. Hyvä yhtestyökyky luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä on kaiken "A ja O". Päätöksen teossa on huomioitava erilaiset näkökulmat ja mielipiteet, jotka palvelevat meitä pohjoissavolaisia parhaiten.
Soteuudistuksen tarkoitus oli parantaa perusterveyden asemaa ja toteuttaa perusterveyden ja erikoissaaraanhoidon integraatiota. Näyttää siltä, että tavoitteet eivät näiltä osin ole toteutumassa. Palveluverkkouudistuksen pääasiallinen tavoite näyttää kuitenkin olevan talouden tasapainottamisessa. Hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoite on vuoden 2026 loppuun mennessä, joka luo suuret paineet siihen ettemme joudu valtion arviointimenettelyyn. Alijäämän kattamisvelvoitetta tulisi lykätä tämän vuosikymmenen loppuun, jotta hyvinvointialueet saavat työrauhan kehittää toimintaansa. Vaarana on perusterveyden palveluverkon supistaminen ja keskittäminen. Tämä johtaa palvelusaatavuuden ja lähipalvelujen heikkenemiseen. Uudistuksia pitää tehdä maltilla ja päätöksenteossa on otettava huomioon myös reunakuntien tarpeet ja elinvoima. Hyvinvointilaueen ja kuntien väliset vuokrasopimukset tulee olla pitkäjänteisiä, eikä vuoden mittaiset vuokrasopimukset tee nykyisellään oikeutta tälle ajattelulle. Se ei kannusta kuntia investoimaan terveysasemiensa perusparannuksiin. Terveyskeskusten toimintojen karsimista on perusteltu lääkärien ja hoitohenkilöstän saatavuusongelmilla. Miksi sitten ennen uudistusta tätä ei kyseenalaistettu? Kysymys on ennenkaikkea tahtotilasta! Henkilöstän jaksamisesta onkin pidettävä hyvää huolta, ettemme menetä osaavaa henkilöstöä muille aloille. Alan vetovoimaa pystyisimme parantamaan, jos sotealan koulutuksen harjoittelujaksoilta maksettaisiin palkkaa.
Erikoissairaanhoidon kolminapaisuudesta (Iisalmi, Kuopio ja Varkaus) on pidettävä tiukasti kiinni. Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden toimintaa on kehitettävä entistä tehokkaammin. Varsinkin yöpäivystysten loppuminen Iisalmessa ja Varkaudessa tuo uuden haasteen, joka pahimmillaan johtaa ambulanssiralliin kohti Kuopiota. Yöpäivystyksen säilyminen olisi ollut potilasturvallisuuden kannalta erityisen tärkeä asia. Kelakyytien määrä tulenee kasvamaan merkittävästi ja valtion säästötavoitteet eivät tule toteutumaan siltä osin.
Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan merkittävästi vuoteen 2035 mennessä. Se tuo myös kasvavia kustannuspaineita asumispalveluihin. Siksi painopistettä asumispalveluissa on siirrettä kotihoitoon. Yhteisöllisen asumisen kulttuuria on edistettävä kustannusten hillitsemiseksi. Tärkeintä kuitenkin on se, etteivät ikäihmiset joudu heitteille. Kolmannen sektorin merkitystä ikäihmisten sosiaalisessa verkostossa ei pidä vähätellä. Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa luo hyvät edellytykset ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja huolehtimiseen. Ikäihmisten neuvola olisi parasta ennalta ehkäisyä piilevien sairauksen todentamiseen. Nuorilla diagnosoidaan tänäpäivänä yhä enemmän masennusta. Hyvinvointialueen tuleekin ottaa vakavasti koulujen lakisääteiset terveyspalvelut, jotka kuuluvat hyvinvointialueen vastuulle. Kannustan myös omalääkäri/tiimi mallia, jossa perheitä hoidetaan kokonaisvaltaisesti.
Minulla on perhe, johon kuuluu vaimo, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Työelämässä olen toiminut musiikinopettajana, muusikkona, yksityisyrittäjänä, talonrakentajana ja nykyisin talomyyjänä. Musiikkimaailmassa minut tiedetään Kultaisen harmonikan voittajana, tanssiorkestereiden suomen mestarina ja tangofinalistina. Minussa piileekin vahva kilpailuvietti. Luottamustehtäviä olen saanut hoitaa aikaisemmin Sonkajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja Ylä-Savon Soten hallituksen jäsenenä. Nykyiset luottamustoimet ovat: Sonkajärven kunnanhallituksen puheenjohtaja, Ysaon hallituksen jäsen, PKNK varapuheenjohtaja, sekä PShyvinvointialueen hallituksen jäsen ja PSHVA omistajaohjaus- ja valvontajaoston varapuheenjohtaja.
