-
“Ihmisten edessä, sanojen takana!”
Perussuomalaiset ajatukset omaava 54-vuotias yrittäjä. Perheeseeni kuuluu aikuinen tytär ja kaksi karvalasta, tiibetinspanielit Bono ja Pumba. Olen koulutukseltani julkishallinnon merkonomi, lähihoitaja ja Jalkojenhoidon AMT. Työskentelen omassa yrityksessä jalkojenhoitajana.
Kestävä talous, turvattu tulevaisuus. Kestävällä taloudella voimme tuottaa kuntalaisille hyvinvointia taloudellisen kantokyvyn rajoissa. Investoinnit tulee mitoittaa ja kohdistaa tuottavuus periaatteella. Kaupunkimme tarvitsee tuottavia investointeja kilpailukyvyn ja kestävän kasvun kannalta. Poliittisilla päätöksillä voimme vaikuttaa investointien houkuttelevuuteen ja sitä kautta työpaikkojen syntymiseen. Eteenpäin katsovaa ovat myös koulutustarpeet. Koulutus lisää inhimillistä pääomaa, mikä puolestaan parantaa työn tuottavuutta ja edistää talouskasvua. Kaupungissamme tuotettavaa koulutusta tulee kehittää ja se tulee turvata tulevaisuudessakin.
Avoimuus ja rehellisyys - parempi huominen. Avoin ja rehellinen toimíntakulttuuri päätöksenteossa ja päätöksentekoon tuotavissa asioissa luo pohjan kestävälle menestykselle ja hyvinvoinnille.
Koulutuspohjani sekä työkokemukseni julkishallinnon merkonomina ja lähihoitajana antavat hyvät eväät toimia poliittisesti kaiken ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten hyväksi. Lähihoitajana olen työskennellyt mielenterveys-, päihde- ja kriisityössä n. 10 vuotta sekä perusterveydenhoidossa että vanhustyössä n. 10 vuotta. Toimin Kauhajoen Perusuomalaisten paikallisyhdistyksen puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta samoin Perusuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin hallituksen jäsenenä. Kauhajoen kaupunginvaltuutettuna olen saanut toimia kuluneet 4 vuotta, kaupunginhallituksen jäsenenä. Luottamustoimiini kuuluu lisäksi monikulttuurisuustoimikunnan jäsenyys, työllisyyslautakunnan jäsenyys sekä olen edustettuna kaupunginhallituksen jäsenenä Kauhajoen Vanhaintuki ry:n kevät- ja syyskokouksissa. Olen myös Vanhaintuki ry:n hallituksen varsinainen jäsen. Poliittisen päätöksenteon tulee olla avointa ja rehellistä vuorovaikutusta, jossa keskiössä on kuntalaisten etu ja hyvinvointi.
“Ihmisten edessä, sanojen takana!”
Perussuomalaiset ajatukset omaava 54-vuotias yrittäjä. Perheeseeni kuuluu aikuinen tytär ja kaksi karvalasta, tiibetinspanielit Bono ja Pumba. Olen koulutukseltani julkishallinnon merkonomi, lähihoitaja ja Jalkojenhoidon AMT. Työskentelen omassa yrityksessä jalkojenhoitajana.
Monituottajuusmallin mukaisesti palveluja tulee järjestää yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Yhdistämällä eri toimijoiden vahvuudet kyetään parantamaan palveluiden laatua ja saatavuutta. Tavoitteena tulee olla monipuolinen palveluverkosto huomioiden kansalaisten erilaiset tarpeet. Onnistunut toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua ja johtamista. Tällä hetkellä hyvinvointialueellamme ei monituottajuusmalli toimi tarkoituksenmukaisesti. Johtuuko se huonosta suunnittelusta vai johtamisesta? Monituottajamallin etu on se, että mahdollistetaan palveluiden joustava järjestäminen ja eri toimijoiden osaamisen hyödyntäminen. Kaiken keskiössä tulee olla ihmisen palveluntarve sekä hyvä hoiva ja huolenpito.
Hyvinvointialueen kulurakenteen hallinta on keskeistä laadukkaiden ja kestävien palveluiden tarjoamiseksi. Rahoitusvajeen korjaaminen edellyttää kustannusrakenteen tarkempaa analysointia ja ehkäpä toiminnan tehostamista. Esimerkiksi hyvinvointialueella tulisi miettiä onko itse tuottama palvelu aina halvinta? Hyvinvointialueen tulee tarkasti laskea ja selvittää itse tuottaman palvelun kustannukset ja kustannusrakenne. Kustannuslaskelmat tulee olla yhdenmukaiset julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Näin kyetään valitsemaan tietoon pohjautuvasti kustannustehokkain palveluntuottaja. Massiivisia säästötoimenpiteitä ihmisten palveluista ei tule tehdä sen vuoksi, että valtiovarainministeriö on antanut hyvinvoinialueelle lainanottovaltuuden ehdollisena. Ehdollisena siksi, että alueen talous on heikko. Eli lainanottovaltuudet myönnetään kun talous on kunnossa ja varmistetaan lainanhoitokyky sekä lakisääteisten palvelujen järjestäminen. Tilanteessa, jossa taloudellinen kantokyky on heikko tehdään massiiviset säästötoimenpiteet jotka pääosin kohdistuvat ihmisten palveluihin. Perusterveydenhuollon palveluja ajetaan rajusti alas, hoitoalan työntekijöitä lomautetaan jne. Ja vain siksikö, että alue saa lainanottovaltuudet kun näillä toimenpiteillä talouden tila saadaan näyttämään paremmalta?
Minulla on kattava työkokemus Sote kentältä. Tiedän hoidon ja huolenpidon tarpeet niin mielenterveys- ja päihdetyössä kuin ikäihmisten kohdalla. Tällä hetkellä työskennellessäni omassa yrityksessä jalkojenhoitajana näen kentällä edelleen sote alan tarpeet selvästi ja realistisesti tuijottamatta lukuja. Tällä hetkellä hyvinvointialueella tehdään ja suunnitellaan mittavia säästötoimenpiteitä tuijottamalla lukuja. Unohdetaan inhimillisyys säästötoimenpiteiden kiimassa. Mielestäni säästöjä täytyy löytyä muualta kuin ihmisille tärkeistä perusterveydenhuollon palveluista. Sote palveluja tulee tuottaa vankasti yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa! Tällä hetkellä sote malli on aivan liian keskussairaalavetoinen. Emme voi unohtaa perusterveydenhuollon merkitystä sote palvelujen tuottamisessa, vaan keskussairaalan ja perusterveydenhuollon tulee toimia harmonisesti ja terveyttä tuottavasti yhteistyössä. Edellisen hallituksen sylkäisemä sote malli lupasi, että soten rahoitusvaje korjaantuu, palvelut ovat ihmisiä lähellä ja erikoissairaanhoidon kuluja saadaan tällä mallilla karsittua. Mikä näistä on toteutunut? Ei mikään. Onko tämä himmeli, jolla luodaan hämminkiä? Itse ajattelen, että rahoitusvajetta saadaan korjattua jo sillä, että kaikkea hoitoa ei tarvitse antaa keskussairaalatasolla, vaan perusterveydenhuollon merkitystä ja tarvetta on korostettava, unohtamatta perusterveydenhuollon mahdollistamaa ennaltaehkäisevää toimintaa.
