-
“Viisi hyvinvointialuetta yliopistollisten keskussairaaloiden alaisuuteen”
Olen 60-vuotias perheenisä. Työurani olen tehnyt ilmailun parissa. Kuluvan vaalikauden olen toiminut kunnanvaltuutettuna. Muita luottamustehtäviä: Sivistysvaliokunnan jäsen Vammaisneuvoston jäsen Saaristovaltuuskunnan jäsen Keski-Uudenmaan vesi Hallituksen jäsen Sipoon PS hallituksen jäsen.
Raskaiden sairaalakompleksien pitäminen tyhjäkäynnillä ei ole tehokasta. Harvemmin asutuilla seuduilla voidaan lisätä ensihoitoyksiköitä. Vakavissa tapauksissa potilaat joudutaan joka tapauksessa siirtämään paremmin varusteltujen sairaaloiden hoitovastuulle. Lievempää hoitoa voidaan suorittaa kotioloissa ensihoidon avustuksella.
Omaishoitajia on Suomessa n.350 000. Usein jo ikääntyneitä, jotka huolehtivat läheisistään pienellä tuella suhteutettuna siihen, mitä kustannuksia tuottaisi näiden kaikkien hoidettavien siirtyessä yleisen terveydenhoidon piiriin.
Lapsiperheille tuttu neuvolakäytäntö voitaisiin ulottaa vanhustenhoitoon. Tällöin olisi mahdollista ennakoida ja osoittaa tarvittavaa hoitoa jo varhaisessa vaiheessa.
Moni voi jo tässä vaiheessa todeta SOTE-uudistuksen olleen epäonnistunut. Kustannukset ovat nousseet, hoitoonpääsy vaikeutunut ja järjestelmä muuttunut yhdeksi sekamelskaksi. Asiasta poliittisen vastuun kantavat toki yrittävät luonnollisesti syyttää tilanteesta nykyhallitusta loputtomine välikysymyksineen sen sijaan, että varsinaisesti myönnetään virheitä. Kolmasosa valtion budjetista uppoaa nyt tähän toimimattomaan kokonaisuuteen. Kustannusten jatkuvasti noustessa olisi jo aika aloittaa vakava keskustelu rakenteiden purkamiseksi ja mahdollisesti siirtyä viiden yliopistollisen keskussairaalan muodostamaan hyvinvointialueeseen. Nykyisellään 21 hyvinvointialueilla on yli 600 johtaja-nimikkeellä työskentelevää.
“Terve talous on palveluiden perusta.”
Olen 60-vuotias perheenisä. Työurani olen tehnyt ilmailun parissa. Kuluvan vaalikauden olen toiminut kunnanvaltuutettuna. Muita luottamustehtäviä: Sivistysvaliokunnan jäsen Vammaisneuvoston jäsen Saaristovaltuuskunnan jäsen Keski-Uudenmaan vesi Hallituksen jäsen Sipoon PS hallituksen jäsen.
Lapset ansaitsevat tervettä järkeä kouluihin ja kasvatukseen. Usein korostetaan, että vastuu nuorisosta on vanhemmilla ja kasvattajilla. Tällöin tulisi myös huomioida aikuisten hyvinvointi nykyisessä kiivastahtisessa yhteiskunnassa. Kouluissa ei kenenkään pitäisi joutua pelkäämään. Sirpaleiset toimenpideohjelmat tämän ehkäisemiseksi luovat lähinnä sekavan yleiskuvan kun paluu perinteisiin käytäntöihin on todistetusti paras ratkaisu. Erityisluokat takaisin. Ei myöskään voida puhua koulutuksesta mikäli peruskoulusta päästään läpi ilman perustaitoja. Panostukset nuorisoon ovat erittäin tärkeitä, mutta pidetään huolta, että myös varttuneemmat voivat nauttia lähipalveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Hyvä yleiskunto ja mielen virkeys auttaa monissa haastavissa tilanteissa.
Rakentamisen ja elinkeinotoiminnan lupa-asioissa on edelleen pyrittävä sujuvuuteen ja ennakoitavuuteen. Säädökset pitää voida selvittää ns.yhden luukun periaatteella. Tällä edistämme vetovoimaa ja investointeja kuntaan.
Haja-asutettuna kuntana usealle kuntalaiselle auto on pääasiallisin liikkumisväline työpaikalle, palveluihin sekä harrastuksiin. Kuitenkin vuosien 2017-2021 aikana moottoriajoneuvon ja jalankulkijoiden välisissä onnettomuuksissa on kuollut kaksi jalankulkijaa ja yksi loukkaantunut vakavasti. Muissa liikenneonnettomuuksissa menehtyi viisi sekä loukkaantui sata ihmistä. On syytä edelleen edistää liikenneturvallisuusteemaa kunnan strategiassa. Pidetään huolta tiestöstä ja liikkumisen turvallisuudesta liikenteessä.
Sipoo on yksi maamme vetovoimaisimpia kuntia. Talouden tasapainottamista korostettiin myös nykyisen valtuuston kuntastrategiassa. Tätä tulee jatkaa entistä aktiivisemmin sekä välttää epäolennaisia investointikohteita. Sipoo kasvaa muuttovoittoisena usein juuri pääkaupunkiseudun yhä rauhattomammaksi muuttuneen ympäristön johdosta. Lapsiperheet löytävät lähialueen missä voi asua väljemmin sekä liikkua luonnossa. Kunnan pitäminen maaseutumaisena on avaintekijä houkuttavuuteen uusille tulijoille. Kuntalaisten määrän kasvaessa on pidettävä huolta paitsi turvallisuustekijöistä, myös viihtyvyydestä. Lisäksi on tehtävä järkiperäisiä investointisuunnitelmia välttäen kohteita, mitkä eivät palvele laajemmin kuntalaisia, mutta nostavat paineita esimerkiksi veroäyrin korotuksiin. Hyvin hoidettu kuntatalous tuo varmuudella uusia sisäänmuuttajia ja tämän kehityksen johdosta palvelut seuraavat perässä.
