-
Kansanedustaja
“Taloudellisempi ja turvallisempi Tampere”
Olen tamperelainen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja pormestariehdokas. Eduskunnassa työskentelen erityisesti tiukemman maahanmuuttopolitiikan, paremman sisäisen turvallisuuden ja terveemmän taloudenpidon puolesta. Tätä linjaa tahdon olla edistämässä myös Tampereen kaupunginvaltuustossa.
Tampere tarvitsee kasvunsa ja vetovoimansa tueksi realistista taloudenpitoa. Rajun velkaantumisen vuoksi kaupungin menoja on priorisoitava ja säästöjä tehtävä, jotta tamperelaisten peruspalvelut voidaan turvata. Veronkorotuksiin Tampereella ei ole varaa. Kaupunkia pitkään vuorotellen johtaneiden SDP:n ja kokoomuksen perintönä Tampere verottaa etelän suurista kaupungeista eniten – enemmän kuin Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku – eivätkä varat siltikään riitä. Ongelma on menojen suuruus, ei verotuksen vähyys. Jos tiukkoinakin aikoina kaupungin keräämät veroeurot valuvat paisuvaan hallintoon, ilmastobudjettiin, pakolaisten vastaanottoon, sateenkaarisiltoihin ja Gazaan lähetettäviin avustuksiin, se on pois kaupunkilaisille tärkeimmästä. Säästöt on aloitettava tamperelaisille toissijaisesta. Jatkossa panokset on kohdennettava peruspalveluihin, kuten laadukkaaseen koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja toimivaan infraan. Kun eurot käytetään hullutusten sijaan ryhmäkokojen kohtuullisena pitämiseen, liikenteen sujuvoittamiseen kaikilla kulkuvälineillä sekä palveluiden parempaan saavutettavuuteen, saa tamperelainen euroilleen vastinetta.
En tahdo Tampereesta Helsingin Itäkeskusta enkä Ruotsin Malmöä. Ruotsissa vain parikymmentä vuotta epäonnistunutta politiikkaa riitti syöksemään maan Euroopan pahimpaan väkivaltakierteeseen. Nyt länsinaapurin kaduilla ammuskellaan päivittäin ja kranaatit paukkuvat viikoittain. Myös Helsingissä yleistyneet katujengit ja monikulttuuriset haittailmiöt ovat varoittavia esimerkkejä kasvavalle Tampereelle. Epäonnistuneen maahanmuuton hintaa ei makseta vain arjen turvattomuutena, vaan alati kasautuvina ja kalliina sosiaalimenoina. Hallituksen kiristäessä Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja panostaessa entistä enemmän sisäiseen turvallisuuteen, on Tampereen seurattava perässä. Meidän on purettava epäterveitä kannustimia ja tehtävä kotouttamisesta entisestä velvoittavampaa. Tarvitsemme lisää poliisin läsnäoloa kasvavaan kaupunkiin sekä yhteistyötä myös vartiointiliikkeiden ja valtiojohdon kanssa vakavimpiin rikollisiin ilmiöihin puuttumiseksi. Hyssyttelyn aika on ohi.
Tampereen on keskitettävä veroeurojensa lisäksi myös päätöksentekonsa fokus takaisin tavallisten tamperelaisten arkeen ja sen sujuvoittamiseen. Poliitikkojen itse itselleen asettamien tavoitteiden ja mittareiden ei tule nousta arkea ja käytäntöä tärkeämmiksi. Ei liikenteessä, ei ruokailussa eikä muissakaan palveluissa. Sillä, onko Tampere hiilineutraali tavoitevuonnaan 2030, on mitätön merkitys ilmastolle. Sen vaatimilla toimilla on kuitenkin valtava merkitys tamperelaisten arjelle. Tavoitteeseen pääsy vaatisi merkittävää autoilun rajoittamista uusilla maksuilla sekä parkkipaikkoja ja ajokaistoja vähentämällä. Vähenemisen sijaan päästöt saattavat vain siirtyä toisaalle autoilevan perheen valitessa kotikuntansa uudelleen. Myös koulut tarvitsevat päätöksentekoa arki edellä. Jos kouluruokailu järjestetään vegaaniaktivistin opeilla, oppilaat jäävät nälkäisiksi ja ruoka päätyy hävikiksi; jos luokat suunnitellaan pää pilvissä seinättömiksi, saadaan opetukseen kelvottomia opetustiloja. Koulujen arkea parannetaan kuuntelemalla arjen tarpeita, ei ideologeja.
Tutustu näkemyksiini tarkemmin alla olevien videoiden ja linkkien kautta.
