-
“Kotka tarvitsee munansa.”
Olen Juho Eerola, 50 vuotta vanha mies. Kotkan valtuustossa olen istunut jo neljä kautta, vuodesta 2009 saakka. Tämän lisäksi vaikutan myös Eduskunnassa nyt neljättä kautta. Kokemusta siis riittää monelta tasolta, mutta ihan vielä en koe olevani kaavoihin kangistunut kalkkis.
Kotka tarvitsee munansa. Munista kuoriutuu poikasia, joiden varassa tulevaisuutemme nousee siivilleen. Tämä tulevaisuus tarkoittaa työpaikkoja, sekä niitä luovia yrityksiä. Tarvitsemme kunnon panostuksia siihen, että Kotkaan syntyy uusia yrityksiä, vanhat jatkavat ja jopa olemassa olevat yritykset muualta maailmasta ja Suomesta siirtyvät meille. Kaavoitus ja liikenneyhteydet ovat tässä avainasemassa, mutta niin on myös kilpailutusosaaminen. Hankintalain puitteissa kunnan on kilpailutettava toimintonsa aina siten, että omat yritykset pärjäävät.
Yhtään koulua ei saa Kotkasta lakkauttaa. Eikä muuten päiväkotiakaan. Lakkautuksia on tehty koko tämän vuosituhannen ajan, eikä niillä ole saatu taloutta tasapainoon, kuten pyrkimys on ollut. Ryhmäkoot ovat paisuneet liian suuriksi, vaikka ikäluokat ovat vuosi vuodelta pienempiä. Oppimisrauha kärsii, kun erityistä tukea vaativat oppilaat on istutettu samoihin luokkiin erityistä tukea tarvitsemattomien kanssa. Näin ollen kumpikaan ryhmä ei opi oman tasonsa puitteissa. Unohdetaan inkluusio ja annetaan erityistä tukea tarvitseville nuorille omat luokat takaisin. Kännykkä on hyvä turva koulumatkalla, mutta luokassa sitä ei tarvita.
