-
“Ennakointi on parasta terapiaa!”
Sitkeys ja säästäväisyys on pitänyt yritykseni hengissä. Olen saanut markan venymään. Kokkolan ydintehtävä on huolehtia kuntalaisten peruspalveluista. Turvallisuus ja verorahojen järkevä käyttö ovat minun agendalla. Selkeät ja kaikille samat säännöt luovat hyvän pohjan.
Lapsen ei pidä pelätä, ei nähdä nälkää, eikä jäädä ilman hoitoa. Vanhempien tai yhteiskunnan vääristä valinnoista ei lapsen pitäisi joutua luopumaan perusturvastaan. Neuvolatoiminnassa ja varhaiskasvatuksessa pitää olla resurssia ja taitoa puuttua asioihin ajoissa. Lapsella pitää olla turvallista ja ohjaajia pitää olla riittävä määrä aktivoimaan ja huolehtimaan lasten turvallisuudesta. Työttömistä me saataisiin edullista resurssia tähän ja hyöty olisi molemminpuolinen. Liikunnan määrää, sosiaalisia taitoja ja luovia aineita lisäisin opetukseen. Se vahvistaisi lasta ja ennaltaehkäisisi terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja tulevaisuudessa. Liian moni lapsi menee nälissään tai peloissaan nukkumaan.
Kokkola maksaa työttömyysmaksuja noin 4 miljoonaa. Meillä on työttömissä varmasti myös iso joukko työtä haluavia. Jotenkin me halutaan hakea työvoima ensisijaisesti ulkomailta. Miksi näin? Me halutaan saada pizzat ja taksimatkat halvalla. Myös suomalaisten työttömien pitäisi päästä töihin ilman riskiä taloudesta. On ihan hölmöä, että jos menet töihin, joudut miettimään, saatko enemmän vai vähemmän rahaa? Jos työ ei sitten kanna, niin kauanko kestää, että tuet taas rullaa. Työkuntoutuksesta pitäisi saada esim. 100 euroa tukien päälle verottomana ilman kelaveivauksia. Ihminen aktivoituisi ja kunnallisiin laitoksiin saataisiin avustajia vanhuksille ja ohjaajia kouluihin ja tarhoihin. Ulosottomieskin jäisi ilman tästä rahasta. Ihminen aktivoituisi, kunnalliset laitokset hyötyisivät apukäsistä. Ihmisellä olisi hiukan valoa tarjolla tulevaisuuteen. Oppisopimuksella sitten eteenpäin. Tekemätöntä työtä on yllin kyllin.
Peruskoulupohjalla ja huonolla keskittymiskyvyllä olen lähtenyt työelämään. Siivojana, nuorisotyössä, iltapäiväkerho setänä sekä myyntimies- yrittäjänä olen saanut sellaista näkemystä, jota ei välttämättä kirjoista saa. Vaikka en saa pidettyä tavaroitani tallessa uskon pystyväni yhteiskunnan asioita viemään parempaan suuntaan. Ennakointi on mielestäni avain siihen. Kun teemme päätöksiä, voisimme ennakoida lopputulosta. Nythän niin ei ole tehty. Peruskouluopetus oli meillä hyvällä tasolla, kun haluttiin ehjää lähteä korjaamaan. Ideologiset projektit vievät meitä mielestäni väärään suuntaan. Opiskelurauhaan panostamalla ja aikaista tukea tarvitsevalle tarjoamalla teemme meille paremman, sekä vetovoimaisemman Kokkolan. Säästämme myös tulevissa terapialaskuissa.
“Maalit ratkaisee!”
Olen 59 -vuotias yrittäjä. Myyntimiehenä haluan markkinoida kustannustehokkaita, välittäviä ratkaisua Kokkolan joukkueen hyväksi. Hyvinvointialueen perusterveyden huoltoa olen seurannut tiiviisti terveydenhoitajavaimoni kautta. Puolen vuoden ikäinen lapsenlapsi antaa motivaatiota rakentaa tulevaa.
Olin alle kahden kuukauden ikäisenä Vetelin emäntäkoulussa kuukauden. Äidilläni ei silloin ollut vaihtoehtoja. Olen käyttänyt varhaisen turvallisuuden tunteen menetystä selityksenä virheilleni. Vaimoni mielestä vauvana koettu trauma ei täysin korreloi tekemättömien kotitöiden kanssa. Perusturvaan tulevat iskut vauvana, lapsena, nuorena näkyvät meissä. Turvattomuuden tunteeseen haetaan tukea liikunnasta, taiteesta tai vaikka huumorista. Hyvin monet hakevat päihteistä. Jos turvallisesta kasvusta pidetään huolta ja perusterveydenhoitoa tehostetaan, niin säästöt ovat verrattomia jatkossa. Otetaan koppi ajoissa!
Keskussairaalan olemassaolo on turvattava. Hyvinvointialueen toimintoja on tehostettava, ettei meitä sulauteta toiseen hyvinvointialueeseen. Mikäli toimintoja ei saada kuluraameihin, niin toimintojen supistaminen on todennäköistä. Leikkaussalitoiminta, teho-osasto, ympärivuorokautinen päivystys. Mistä luopuisit?
Grafeeni on kestävin tunnettu aine. Hoitajien selkäranka on tehty kumisesta grafeenista. Se venyy hillittömiin asentoihin, mutta ei katkea. Potilasturvallisuuden ja inhimillisyyden toteuttamiseen ei työaika riitä. Potilas ja asiakas tulee ennen itseä. Esimiesten hankkimat uudet tietokoneohjelmat ja muut työn oheen liitettävät puuhapaketit vievät perustyöstä aikaa. Palkkaakin tärkeämpänä pitäisin inhimillistä työtahtia. Hoitajat tietää parhaiten mistä voidaan säästää. Vanhusten palveluasumisen paikkoja on saatava lisää. 80-vuotias äitini ei lähde kuin viimeisessä hädässä hoitokotiin, mutta sitten se olisi löydyttävä, kun hoito kotona käy mahdottomaksi.
Politiikka ei ole mielestäni riittävän rakentavaa ja pieniä arkea parantavia asioita haluaisin lähteä markkinoimaan. Työni puolesta olen saanut ja saan istua palavereissa riittävästi. Myöskään mahdolliset kokouspalkkiot eivät menetettyä vapaa-aikaa korvaa. Motivaatio syntyy halusta muuttaa asioita. Harrastan salia, uintia, sählyä ja lisäksi teen työtä neljälle eri yritykselle. Keskittymiskykyni puolesta kuuluun 1 prosenttiin heikoimmista ja se mitataan vaan niiltä, joilla se on heikko. Uskon, että helpommin saan yhteiskunnallisia asioita parempaan suuntaan, kun että saisin pidettyä puhelimeni ja uimahousuni tallessa. Olen sählyssä umpisurkea. Haen kuitenkin hyvää vapaata paikkaa maalin edestä. Joskus saan tehtyä maalin ja maalithan ratkaisee. Yksin en saisi tehtyä yhtään maalia eli joukkuepelaamisen taito on tärkeä. Toivottavasti pääsen tekemään maaleja aluevaltuuston uudelle joukkueelle. Avauskokoonpanoon en pääse sähly harrastusporukassakaan kun isolla rahalla tai suklaalla. Helposti ei onnistu varmaan nytkään.
