-
“Järkevillä päätöksillä tavoitteisiin”
Päätöksissä on kohdeltava kaikkia kunnan asukkaita mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kuitenkin taloudelliset resurssit huomioon ottaen.
Jyväskylän väestömäärän kasvu vuonna 2024 perustui suurimmaksi osaksi ulkomailta muuttaneisiin. Vain sellainen muuttoliike, jossa kunnan asukkaiksi tulee työssä käyviä, jotka tulevat omilla palkkatuloillaan toimeen ja maksavat kuntaveroa, on hyödyksi kuntataloudelle. Asuinalueita ei pidä kaavoittaa liian tiheiksi. Jo nyt kaupungin ydinkeskusta on tiiviisti rakennettu. Tiiviissä ja osittain sokkeloisessa ympäristössä asuminen aiheuttaa ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Varsinkaan iäkkäämmät eivät uskalla iltaisin liikkua ulkona lieveilmiöiden vuoksi. Uusia kannattavia ja työpaikkoja tarjoavia teollisuusyrityksiä on houkuteltava kuntaan tarjoamalla hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia yritystontteja esimerkiksi määräaikaisin kiinteistöverohelpotuksin. Pienyrittäjille on voitava tarjota vuokratiloja kunnan hallinnassa olevistä kiinteistöistä tai teollisuushalleista. Kunnan jatkuva velkaantuminen on saatava taitetuksi. Mitään uusia investointikohteita ei pidä käynnistää, ellei sellaiseen ole ehdottoman pakottavaa tarvetta. Jos olemassaoleva toimii ja se pystytään pitämään kohtuullisin ylläpitokustannuksin kunnossa, ei sen tilalle tarvita pelkän uudistamisen takia uutta. Eikö nykyinen kirjastotalo ole tällainen? Aina pitää varautua myös yllättäviin, ennakoimattomiin rahanmenoihin, esimerkkinä Louhunsalmen sillan korjaus.
Suurten päiväkotien perustaminen on virhe, mikä kostautuu lapsen ja nuoren myöhemmässä elämässä. Suuret ryhmät, kiireinen aikataulu ja usein vaihtuva henkilöstö aiheutta ahdistusta, turvattomuuden tunnetta ja stressiä. Peruskouluissa lapsi oppii ja välttyy kiusaamiselta parhaiten pienissä ja samantasoisissa ryhmissä. Tuki- ja erityisopetus voidaan järjestää erikseen. Luokalle jättäminen tarvittaessa on lapsen oppimiselle eduksi, koska silloin voi kerrata opittavia asioita. Kaikkien peruskoulun päättävien on hallittava riittävän hyvä kirjoitus- luku- ja peruslaskutaito. Tämä edesauttaa menestymään jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pienet kyläkoulut ja sivukirjastot on säilytettävä. Jos oppilasmäärä ei kuitenkaan ole riittävän suuri, ei koulukuljetusmatka saa kestää kohtuuttoman kauan. Nuorena nimenomaan kestävyyslajeissa hankittu hyvä peruskunto kestää iäkkääksi saakka. Tarvitaan kunnan, koulujen ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä innostamaan nuoria liikunnan pariin.
Vastuu asukkaiden sosiaaliasioiden ja terveydenhoidosta on siirtynyt hyvinvointialueille. 1940 luvulla ja aikaisemmin syntyneet ovat omalla panoksellaan kehittäneet nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan. Toki myöhemmätkin ikäluokat ovat osallistuneet sen ylläpitoon. Vanhemmat ikäluokat ovat kokeneet sotien jälkeiset pula-ajat ja oppineet säästäväisyyteen. Nuoret saavat nauttia ilmaisista eduista, joista iäkkäät opiskellessaan joutuivat silloisen kansakoulun jälkeen itse maksamaan kuten lukukausimaksut, oppikirjat ja ruokailun. On hyvin paljon iäkkäitä, jotka ovat vielä suhteellisen terveitä ja oman säästäväisyytensä ansiosta tulevat pienillä tuloillaan toimeen ilman hyvinvointialueen palveluja. Omasta kunnostaan vielä itse huolen pitämään kykeneviä iäkkäitä asukkaita kunta voisi arvostaa tarjoamalla esimerkiksi yli 75 -vuotiaille ilmaisia uimala- ja kuntosalivuoroja. Myös ilmainen matkustusoikeus kaikille iäkkäille kunnan asukkaille paikallisliikenteen linja-autoilla ruuhkatuntien ulkopuolella ei varmaankaan rasittaisi kuntataloutta liikaa, koska autot kuitenkin muutoin kulkevat tyhjinä. Yhteisöllisyyden vuoksi kunta voisi järjestää eri kaupunginosiin tapaamispaikkoja iäkkäille, jotka eivät ole mukana missään yhdistystoiminnoissa.
Koulutukseltani olen yo ja opistotason insinööri. Minulla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus metallialan tehtaan tuotantoinsinöörin kokonaisvaltaisista tehtävistä. Teknisten asioiden lisäksi toimenkuvaani kuului tuotantotalouteen ja henkilöstöjohtamiseen liittyvät monipuoliset asiat. Lisäksi minulle on kertynyt kokemusta yli kahdenkymmenen vuoden ajalta rivitaloyhtiön isännöintiasioiden hoitamisesta ja taloyhtiöiden hallituksen jäsenyyksistä ja puheenjohtajuuksista. Nuoruuden ajan hiihto- ja partioharrastusten jälkeen pääasialliset aikuisiän harrastukseni ovat olleet liikunnallisia kuten pitkän matkan kävelyt, retkeily, erävaellukset ja suunnistus. Nykyisin osallistun talkoolaisena joihinkin yleisötapahtumiin. Minulla on ollut järjestyksenvalvojakortti yli kymmenen vuoden ajan ja sitä edellyttävissä tehtävissä olen ollut talkoolaisena mm Jukolan viesteissä, joissa olen itsekin suunnistanut seitsemäntoista kertaa ja Jyväskylän MM-rallissa. Perussuomalaisen puolueen jäsen olen ollut vuodesta 2019 alkaen. Puolueen arvot vastaavat omiani. Olen asettunut ehdolle vain kuntavaalissa. Katson, että minulla on riittävä pätevyys osallistua kuntatasolla tehtäviin päätöksiin, joiden haluan olla mahdollisimman järkeviä ottaen huomioon sekä kunnan asukkaat että kuntatalous.
