-
“”
Hyvinvointialueiden kohtaamat haasteet ovat moninaiset, ja erityisesti lääkärien suuri vaihtuvuus sekä hoitohenkilöstön rekrytointivaikeudet tuottavat vaikeuksia monilla hyvinvointialueilla. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on kuitenkin onnistunut parantamaan henkilöstön sitoutumista työnantajaan ja samalla vähentänyt kustannuksia supistamalla voimakkaasti vuokratyövoiman käyttöä. Hyvinvointialueen oma henkilöstö sekä alan virka- ja työehtosopimusten mukainen palkkausjärjestelmä, johon kuuluu myös kannustavia palkkioita, ovat parantaneet ainakin osan ammattiryhmien tyytyväisyyttä työhön ja työnantajaan. Tämä on helpottanut rekrytointia ja vähentänyt henkilöstön vaihtuvuutta.
Oikeiden palveluiden tarjoaminen oikeaan aikaan on ratkaisevan tärkeää ylimääräisten kustannusten välttämiseksi. Ihmisten saadessa tarvitsemansa palvelut ajoissa ja oikeassa muodossa, voidaan estää kalliimpien palveluiden tarpeen syntyminen ja ongelmien kasautuminen. Oikeanlaisten palveluiden ohjaaminen voi tehokkaasti ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista, mutta se edellyttää eri alojen asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä. Oikeaan palveluun ohjaaminen ei vain paranna ihmisten hyvinvointia, vaan se on myös taloudellisesti järkevää ja edistää palvelujärjestelmän tehokkaampaa käyttöä.
Olen 39-vuotias, kahden koululaisen perheenäiti. Työskentelen Keudassa henkilöstöasiantuntijana, jossa vastuualueeni keskittyy palvelussuhdeasioihin. Työni kautta ymmärrän kunnallista hallintoa ja päätöksentekoprosessia. Aiemmin työskentelin sote-alan ammattiliiton edunvalvonnassa, mikä avarsi näkemystäni sote-alan ja hyvinvointialueiden haasteista. Olen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaravaltuutettu. Järvenpäässä olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointilautakunnan jäsen. Olen myös varajäsenenä kaupunkikehityslautakunnassa ja käräjäoikeuden lautamiehenä. Luottamustoimissani arvostan erityisesti yhteistyötä, sillä se tarjoaa paremman mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja samalla tehdä perussuomalaista politiikkaa.
“”
Olen 39-vuotias, kahden koululaisen perheenäiti. Työskentelen Keudassa henkilöstöasiantuntijana, jossa vastuualueeni keskittyy palvelussuhdeasioihin. Työni kautta ymmärrän kunnallista hallintoa ja päätöksentekoprosessia.
Veronkorotuksia tulisi harkita vain äärimmäisessä tarpeessa, kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Parempi ja tulevaisuuden kannalta kestävämpi ratkaisu on maltillisuus investoinneissa ja niihin huolellisesti suunnitellut karsimiset. Sopeutustoimien tulee olla riittävän rohkeita jotta ne tuottavat selkeitä tuloksia. Osana verotuksen kokonaisuutta asumisen korkeat kustannukset herättävät huolta kaupungin vetovoiman ja pitovoiman kannalta. Järvenpää on kolmanneksi kallein kunta omakotitaloasujille, ja se on kokoluokkansa kaupunkien keskuudessa kaikkein kallein. Järvenpään ympärillä on merkittävästi edullisempia naapurikuntia, mikä voi vaikuttaa asuinkaupungin valintaan ja olla Järvenpään tappioksi, vaikka tavoitteena on hallittu kasvu.
Päätös pienempään kaupunkiin muuttamisesta konkretisoitui pääkaupunkiseudulla asuttujen vuosien jälkeen. Järvenpää on ihmisen kokoinen paikka, jossa lapset ja nuoret voivat kasvaa ja oppia elämän perustaitoja turvallisesti. Pienessä kaupungissa esimerkiksi harrastukset ovat lähellä, jolloin itsenäinen kulkeminen on mahdollista, mikä tukee liikunnallista ja toimeliasta elämäntapaa. Tämän mahdollistamiseksi on tärkeää, että Järvenpää tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa lapset ja nuoret voivat liikkua vapaasti ilman pelkoa. Järvenpää on ihmisen kokoinen paikka, jossa lasten on hyvä kasvaa ja opetella turvallisesti elämän perustaitoja. Pienessä kaupungissa esimerkiksi harrastukset ovat lähellä, joihin lapsi voi kulkea itsenäisesti harrastuksiinsa liikunnallista ja toimeliasta elämäntapaa. Edellytys tähän on, että Järvenpää tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa lapset voivat liikkua ilman pelkoa. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen edellyttää, että riskit esimerkiksi radanvarsikaupunkina tunnistetaan ja niihin reagoidaan tarvittavin toimenpitein. Turvallisuus on yhteinen asia, johon kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Liikunta ja kulttuuri tarjoavat kaupunkilaisille monipuolisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen. Arjessa liikunnan ja kulttuurin rooli on keskeinen, ja niiden tulee olla luonteva osa elämää lapsuudesta alkaen. Liikunta ja kulttuuri auttavat ehkäisemään fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia sekä parantavat sosiaalista hyvinvointia. On tärkeää, että liikunnan ja kulttuurin palvelut ovat helposti saavutettavissa, jotta mahdollisimman moni voi niistä hyötyä. Hankkeissa on kuitenkin hyvin tarkasti otettava huomioon talouden rajalliset realiteetit ja kannustettava kaupunkilaisten omaan vastuuseen hyvinvointinsa ylläpitämisestä.
Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointilautakunnan jäsen. Olen myös varajäsenenä kaupunkikehityslautakunnassa ja toimin käräjäoikeuden lautamiehenä. Luottamustoimissani arvostan erityisesti yhteistyötä, sillä se tarjoaa paremman mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja tehdä perussuomalaista politiikkaa. Vapaa-ajallani nautin erityisesti talviurheilusta Tuusulanjärvellä ja syksyisin odotan sieniretkiä koirani kanssa. Satunnaisesti on mahdollisuus irtiotolle arjesta, jolloin on aikaa nauttia ratsastusretkestä hevosen selässä.
