-
“Entistäkin vireämpi ja mukavampi Naantali”
* TkT (kemiantekniikka), DI (puunjalostus) ja merkonomi, * perinteisiä kristillisiä arvoja kannattava vaimo ja äiti
Nostetaan Naantalin kesäturistien määrää mainostamalla kaupungin ihanuutta enemmän ja näyttävämmin! Mietitään konsteja pidentää sesonkia – onhan elokuu parasta kesää meilläkin ja Keski-Euroopan yleisin lomakuukausi.
Yrittäjyyttä tulee vaalia – mutta se on tehtävä kuitenkin niin, ettei esimerkiksi isommille teollisuushalleille tai tehtaille tarkoitettujen yritystonttien sijoittelu heikennä asumisviihtyvyyttä. Naantalissa tulee aina säilyttää kaunis luonto ja riittävästi metsää retkeily- ja ulkoilukäyttöön.
Pidetään huolta Naantalin kouluista ja otuksen tasosta: opettajilla täytyy jatkossakin olla työrauha keskittyä opetustyöhön ja oppilailla oppimiseen. Kuntien tehtävien ja vastuualueiden kavennuttua koulutus on noussut entistäkin suurempaan rooliin kunnallisten virkamiesten ja kuntapäättäjienkin työssä, eikä tähän satsaamisesta kannata tinkiä. Jopa arkkitehtuurilla, tila- ja pohjaratkaisuilla on merkitystä (Huom! mediassa raportoitu turkulaisen käytävättömän koulun herättämä tyytymättömyys opiskelurauhan heikentäjänä, kun erään luokan läpi kuljettiin kolmeen muuhun jne.)!
Olen kemiantekniikan tohtori, DI ja merkonomi. Väitöskirjaan johtaneen tutkimustyön lisäksi olen tehnyt mm. toimisto- ja myyntihommia sekä sijaisuuksia opettajana, viimeksi Keski-Suomessa yhden äitiysloman sijaisuuden lukion englannin opettajana. Parin pojan äitinä ja useamman lapsen tätinä koululaisten hyvinvointi ja koulunkäyntiin liittyvät asiat ovat lähellä sydäntäni. Olin vuoden 2021 vaaleista alkaen vuoden verran, eli tilapäiseen poismuuttooni asti, mukana Naantalin kunnallispolitiikassa. Toimin silloin kaupunginvaltuutettuna sekä teknisen lautakunnan että kaupungin hallituksen jäsenenä. Olen asunut Varsinais-Suomessa vuodesta 1996, lukuun ottamatta paria vuotta Keski-Suomessa (2022–2024).
“Perataan perusasiat perusteellisesti kuntoon!”
Jokainen ihminen on arvokas! * perinteisiä arvoja arvostava äiti ja vaimo * maalaisjärkeä käyttävä korkeakoulutettu (TkT, DI ja yo-merkonomi)
Julkisessa terveydenhuollossa on käytössä useanlaisia tietojärjestelmiä, mikä estää tietojen vaihtoa sujuvasti (ja potilasturvallisuutta vaarantamatta) eri järjestelmien välillä. Tietojärjestelmien kirjavuus on myös omiaan lisäämään työajan lisääntyvää valumista tietoteknisten ongelmien kanssa kamppailuun. Lisäksi lääkärit ehtivät ottamaan nyt vähemmän potilaita vastaan kuin sanelukoneiden aikaan, eli tietojärjestelmien kanssa puuhasteluun menee huomattavasti enemmän aikaa kuin sanelukoneita käytettäessä ja sihteereiden kirjatessa potilasasiat. Tämä on lääkärien arvokkaan työpanoksen hukkakäyttöä.
Perussuomalaiset haluavat houkutella omat hoitajamme maailmalta takaisin Suomeen. Tässä uskotaan työehtojen parantamisen auttavan: tarvitaan työaikojen, joustojen ja bonuskäytäntöjen kehittämistä. Kannustinjärjestelmien kehittäminen hoidon laatu ja potilastyytyväisyys huomioiden myös lääkäreiden palkassa voisi osaltaan olla ratkaisemassa työn organisointi- ja kustannustehokkuusongelmia. Toki johtamistyylillä on suuri vaikutus kaikessa. Tarvitaan toimialan tuntevaa ja ihmisläheistä johtamista, jotta henkilöstö jaksaa ja viihtyy työssään.
On selvää, että potilaiden turvallisuus ja heidän aito ymmärtämisensä sekä ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava kohtelunsa on hoitotyössä oltava etusijalla. Siksi henkilökunnan on välttämätöntä olla alalle oikeasti soveltuvaa, ja jokaisen ammattilaisen on osattava moitteettoman hyvin ammattikieltä suomeksi tai ruotsiksi. Henkilöstön kielitaidosta ja soveltuvuudesta on varmistuttava jo koulutusvaiheessa mutta myös uusia työntekijöitä palkattaessa (+ koeajalla). Nykyään kielitaidon osalta hoitajilta testataan vain yleiskielitaito, mikä ei riitä potilasturvallisuutta takaamaan.
Aluevaaleissa on kyse meidän jokaisen terveydestä ja hyvinvoinnista. Monella hyvinvointialueella saattaa nykyään kuulla, että alueesta on pikemminkin tullut pahoinvointialue ja hoitoon on entistä vaikeampi päästä. Jotain lienee pielessä aluesuunnittelussa ja johtamisessa. Helposti ei mikään muutu, mutta parhaansa täytyy yrittää. Epäkohdat on uskallettava nostaa esiin.
