Vesa Suvanto
Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys
Muu tapahtuma
Ennakkoäänestys kotimaassa
-
-
“Keskitytään perusasioihin”
Olen pitkän linjan perussuomalainen ja työskentelen tällä hetkellä eduskuntaryhmän talouspoliittisena asiantuntijana sekä kansanedustajan avustajana. Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri sekä yhteisöpedagogi. Kuntapolitiikassa olen toiminut luottamustoimissa sekä Eurassa että Turussa.
Kuntataloudessa pitää saavuttaa menojen ja tulojen tasapaino. Asioita on uskallettava laittaa tärkeysjärjestykseen ja toissijaisesta ja jopa turhasta on karsittava.
Koulupäivistä on tehtävä älypuhelinvapaita. Digitalisaatiota pitää käyttää vain mausteeksi. Peruskoulusta ei saa päästää ilman aidosti riittävää osaamista.
Espoota ei täydy rakentaa täyteen ahtaita kuutioita. Kaavoituksessa pitää vaatia perinteistä kaunista arkkitehtuuria.
Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi on jäänyt peruskoulutuksesta huolehtiminen. Koulutuspolitiikassa on 2000-luvulla tehty lukuisia virheitä, joiden korjaamisesta kunnat nyt vastaavat. Suomen on noustava takaisin Pisa-huipulle. Sinne pääsemiseksi täytyy palauttaa opettajien auktoriteetti ja palata perusasioihin eli lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen pariin. Koulupäivistä on tehtävä kokonaan älylaitevapaata aikaa lapselle. Kuntien keskeinen tehtävä on myös hyvinvoinnista vastaaminen. Tämä tarkoittaa kaupunkiympäristön pitämistä viihtyisänä. Emme tarvitse masennusta ylläpitäviä ja masentumaan suorastaan kannustavia harmaita betonikuutiolähiöitä ankeine yksiöineen. Kuntataloudessa on pidettävä kiinni tiukasta menokurista. Veronkorotuksia ei tähän maahan enää tarvita millään tasolla. Maahanmuuton tuomaan väestönkasvuun pitää suhtautua äärimmäisen kriittisesti, sillä sinisilmäisen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan uhreja emme tarvitse enää lisää. Maahanmuutto ei myöskään ole minkäänlainen ratkaisu talouden haasteisiin. Kunnissa pitää lopettaa kaikenlainen sekoilu ja ideologinen puuhastelu. Tämä tarkoittaa että senttiäkään veroeuroja ei pidä laittaa erilaisiin intersektionaalisesta feminismistä kumpuaviin moninaisuuskoulutuksiin.
“Suomenkielisten peruspalveluiden puolesta”
Sote-alan ongelmia ei pidä lähteä korjaamaan ulkomaisella työvoimalla. Pahimmillaan heikon kielitaidon omaava työntekijä aiheuttaa vain lisätyötä suomea osaavalle henkilöstölle. Tämä on myös potilasturvallisuuskysymys. Hoitohenkilökunnalta pitää vaatia sujuvaa suomen kielen taitoa.
Ongelmien ennaltaehkäisy käy halvemmaksi kuin ongelmien korjaaminen. Tämän vuoksi on tärkeää, että perusterveydenhuoltoon on mahdollisimman matala kynnys, ja että perusterveydenhuoltoa on kattavasti tarjolla mahdollisimman lähellä. Hyvinvointialueilla pitää tehdä tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa, sillä varhainen puuttuminen ja koulutuspolitiikka, ovat edelleen kuntien vastuulla. Niissä onnistuminen vähentää sote-palveluiden tarvetta tulevaisuudessa.
Talous asettaa raamit sille, mitä hyvinvointivaltio voi tarjota. Suomessa on liian pitkään eletty yli varojen ja väestön ikääntyessä ongelma kasvaa entisestään. Hyvinvointialueilla pitää uskaltaa tehdä rohkeitakin sopeutuspäätöksiä lainsäädännön mahdollistamien joustojen puitteissa.
Aluepäättäjät ovat vaikeassa tilanteessa. Suomen julkinen talous velkaantuu ja väestömme ikääntyy. Työllisyysasteemme ei ole työmarkkinoiden jäykkyydestä ja eurovaluutasta johtuen riittävällä tasolla. Istuva hallitus on tehnyt lukuisia välttämättömiä toimia, jotta velkaantumiskehitys voitaisiin katkaista ja työllisyysastetta nostaa kohti pohjoismaista tasoa. Samalla sote-palveluiden lainsäädäntöä on viilattu tavalla, jonka tarkoitus on hillitä vääjäämättä edessä olevaa kustannusten kasvua. Hyvinvointialueet eivät ole irrallisia laajemmasta taloudellisesta tilanteesta. Hyvinvointialuepäättäjänä haluan varmistaa, että alueilla keskitytään olennaiseen. Sote-kustannusten painopistettä täytyy saada siirrettyä perusterveydenhoitoon ja varhaiseen puuttumiseen. Jos ja kun keskittämistä täytyy tehdä, on huolehdittava, että nimenomaan perusterveydenhuoltoa on tarjolla kattavasti. Hyvinvointialueiden pitää tehdä yhteistyötä kuntien kanssa, koska kunnat edelleen toteuttavat hyvinvoinnin edistämistä, mikä parhaimmillaan ehkäisee tulevaisuuden terveysongelmia. Suomessa pitää olla kaikkialla tarjolla suomenkielistä hoitoa. Etenkin psyykkisten sairauksien hoidossa kielemme lukuisat vivahteet ja niiden ymmärtäminen on välttämätöntä. Ulkomaisen työvoiman maahan tuominen ei siis ole mikään oikea ratkaisu sote-sektorin ongelmiin, vaan pahimmillaan huono kielitaito aiheuttaa vain lisää ongelmia.